Saunaranta 2017. Kuva Puolustusvoimat, Karo Holmberg
Rakennuskanta
Saunat
Huvilarakennuksen eteläpuolella, aivan järven rannassa, sijaitsi huvilakauden omistajien rakennuttama pieni saunarakennus. Päällystökoulun aikana se kävi nopeasti liian pieneksi suurelle käyttäjäjoukolle ja kului kovassa käytössä. Sen tilalle rakennettiin 1927 uusi saunarakennus, johon mahtui kerralla kylpemään parikymmentä miestä. Sauna oli rakennettu hirrestä ja vuorattu pystylaudoituksella. Sauna oli varustettu lämmin- ja kylmävesisuihkuilla sekä kahdella pukuhuoneella. Käynti sisään oli molemmissa päissä ja löylyhuone oli keskellä.
Myös tämä sauna kävi pian liian pieneksi ja 1938 valmistui viimeisenä Päällystökoulun aikaisena uudisrakennuksena funkistyylinen sauna. Saunassa oli erikseen opettajia varten sauna pukuhuoneineen. Isommassa osassa oli kaksi pukuhuonetta ja kaareva löylyhuone, jonka lauteille mahtui kerralla 25 henkeä. Alun perin puulämmitteinen kiuas lämmitettiin ulkoa käsin, nykyisin kiuas lämmitetään öljypolttimolla.
Kun sauna 1990-luvun lopulla peruskorjattiin, erotettiin toisesta pukuhuoneesta osa pieneksi saunaksi. Peruskorjauksen yhteydessä myös saunan ympäristö maisemoitiin, rannan puolelle tuli pieni terassi ja rinteeseen rakennettiin portaat. Saunan ikkunat koristeltiin lasimaalauksilla, joissa oli Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen tunnus, huuhkaja.
Savusauna
Kesällä 1931 suojeluskuntaupseerikurssi rakensi pioneeriopin opettaja kapteeni Ilmari Rytkösen johdolla rantasaunan taakse mäenrinteeseen puolittain maahan upotetun turvekattoisen savusaunan. Kurssi osoitti saunan lahjaksi koulujohtajalle, majuri Wichmannille (myöh. Vihma). Rytkösellä oli nähtävästi enemmänkin kiinnostusta savusaunoihin, sillä hän kirjoitti Suomen Kuvalehteen 14/1931 artikkelin savusaunan rakentamisesta. Kirjoituksen yhteydessä olevat savusaunan piirustukset täsmäävät Päällystökoulun savusaunaan.
Savusaunan vihkiäisiin tuli arvovaltainen seurue. Vieraat huomasivat, että joku oli kuitenkin ehtinyt kylpemään saunassa, mutta se nyt oli toimittajan mukaan ajan henki sellainen. Asemestarin apulainen Emil Santala tunnusti 60 vuotta myöhemmin;
“Savusaunan valmistuttua sain tehtäväkseni lämmittää saunan vihkimistilaisuutta varten. Tilaisuuteen oli tulossa todella arvovaltainen joukko. Tapanahan oli, että lämmittäjä kylpi ennen saunojien tuloa. Niin nytkin. Saa arvata, millainen mekkala syntyi, kun vieraat huomasivat jonkun kylpeneen saunassa ennen vihkiäisiä! Minut pelasti kuitenkin kapteeni Ilmari Rytkönen (pioneeri), joka heitti herjan: ”Moniko sitä hääyönä saa ehtaa tavaraa!”. Naurunremakkaan päättyi tämäkin kireä tilanne”.
Savusauna uusittiin Taistelukoulun toimesta 1963. Kymmentä vuotta myöhemmin sauna paloi ensimmäisen kerran. Toisen kerran sauna paloi 1996 viimeisten taistelukoululaisten viettäessä läksiäisjuhlaa. Molemmilla kerroilla rakennus korjattiin Puolustushallinnon toimesta. Vuonna 1996 rakennettiin myös kiuas ja kiukaan taustamuuri uudelleen.
2000-luvun alussa saunasta löydettiin vakava ongelma, sillä sen seinänhirret alkoivat lahoamaan. Rakennus jouduttiin purkamaan ja tilalle rakennettiin uusi savusauna. Vanhasta saunasta säilytettiin katto ja muutama ylävarvi. Saunan rakenteiden ympärille tehtiin vapaa ilmatila, jolla estetään lahoviat jatkossa. Alueen kiinteistöjen huoltomies Harri Kallio muurasi saunaan uuden kiukaan, josta tehtiin tilavuudeltaan kaksi kertaa suurempi, kuin mitä alkuperäinen oli.
Savusaunan lämmittäminen on aloitettava aamulla klo 06.30 ja lämmitystä on jatkettava koko päivän. Sauna on tällöin kylpemiskunnossa klo 16. Talvella on jo edellisenä päivänä poltettava pari pesällistä, että saunassa olisi aamulla riittävä peruslämpö.
