Taistelukoulun Perinneyhdistyksen perustamiskokoukseen osallistuneita 10.10.1992. Kuva Perinneyhdistys

Taistelukoulun perinneyhdistys ry

Taistelukoulun lakkauttaminen ja liittäminen Kadettikoulun ja Sotakorkeakoulun kanssa muodostettavaan Maanpuolustuskorkeakouluun vuoden 1993 alusta oli  ollut hyvän aikaa tiedossa. Tällöin koulun johdolla ja muilla taistelukoululaisilla heräsi huoli miten käy koulun hengen ja perinteiden uudessa organisaatiossa. Parissa kuukaudessa selvitettiin mahdollisuudet perinneyhdistyksen perustamiseksi ja laadittiin sääntöluonnos.

Perustamiskokous pidettiin Koivikko salissa Taistelukoulun viimeisenä vuosipäivänä 10.10.1992. Kokouksessa asetettiin toimikunta suunnittelemaan yhdistyksen toimintaa, laatimaan säännöt ja suunnittelemaan hallinon. Kokouksen päätteeksi 124 henkilöä allekirjoitti perustamisasiakirjan. Yhdistyksen nimeksi tuli Taistelukoulun Perinneyhdistys ry ja sen kotikunnaksi tuli Tuusula. Ensimmäisessä vuosikokouksessa 29.1.1993 yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Usva.

Taistelukoulun Perinneyhdistyksen perustamisasiakirjaa allekirjoittamassa kenraaliluutnantti Erkki Rannikko. Kenraalimajuri Mauri Mäkelä ja eversti Ossian Wuorenheimo odottavat vuoroaan yliluutnantti Veikko Huttusen avustaessa 10.10.1992. Kuva Perinneyhdistys

Pelkistäen yhdistyksen tarkoituksena on Taistelukoulun perinteiden ylläpitäminen ja jäsenistön yhteishengen vaaliminen. Sääntöjensä mukaisesti yhdistys on julkaissut lukuisia toimintaansa liittyviä kirjoja ja muita julkaisuja, järjestänyt historia- ja kulttuurimatkoja ”kolmiossa” Muurmansk- Moskova – Minsk – Berliini ja vuosittain toistuvia juhla ja muita tilaisuuksia jäsenistölleen. Ensimmäisestä kymmenestä matkasta julkaistiin vihkonen: Vienasta Varsovan porteille. Matkoja on tähän mennessä tehty yli kaksikymmentä.

Alkuperäisten sääntöjen mukaan yhdistyksen jäseninä voivat olla Taistelukoululla palvelevat tai palvelleet henkilöt sekä Taistelukoulun Tukisäätiö -niminen säätiö. Kannattavia jäseniä voivat olla henkilöt tai oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka haluavat olla toteuttamassa yhdistyksen tarkoitusta. Myöhemmin tuli esiin monia syitä sääntöjen tarkistamiseksi. Nyt jäseniä voivat olla kaikki ns. virkaurakurssin Taistelukoulun alueella suorittaneet sekä Maanpuolustuskorkeakoulun maisterikurssin suorittaneet ja heidän opettajansa. Myös kannatusjäsen nimike jäi pois käytöstä. On vain jäseniä. Kannatusjäseniä oli enimmillään noin 60 ja varsinaisia jäseniä noin 270.

Seppeleenlaskutilaisuus Tuusulan sankarihautausmaalla Taistelukoulun perinnepäivänä 10.10.2007. Kuva Puolustusvoimat

Jo yhdistyksen perustamisen yhteydessä kunniajäseneksi kutsuttiin jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth. Kunniajäseniä on ollut yhteensä kolmetoista.

Yhdistyksen toiminnan vuodenkierto vakiintui pääpiirtein samanlaiseksi. Vuosikokous, muistojen päivä tai kevättapaaminen, opintomatka, perinnepäivä ja Tuomaanpäivän joulusaunatilaisuus. Upseerikerhon toiminnan päättyessä sen perintönä perinneyhdistyksen toimintaan tulivat Krapin kesäteatteri ja Kuhajuhla. Maanpuolustuskorkeakoulun Maisteriosasto ja Puolustusvoimien Palvelukeskus Tuusulassa on tukenut tilaisuuksien toimeenpanoa.

 Yhdistys on julkaissut vuosien saatossa seuraavat teokset:

  • Taistelukoulu 1927-1992
  • Kaikki Isänmaalle – Suojeluskuntain Päällystökoulu 1919-1944,
  • Taistelukoulu elää,
  • Tuusula sotilaspitäjänä – Hakkapeliitoista ohjusmiehiin
  • Albert Puroma – Huutolaispojasta kenraaliksi
  • Koivikko – Palstatilasta Taistelukoulun alueeksi
  • Taistelukoululaiset – Taistelukoulun Perinneyhdistys 25 vuotta 1992 – 2017 ja
  • Taistelukoulun Upseerikerhon vuosikymmenet.

Lisäksi on julkaistu videot:

  • Soturien Koivikko ja
  • Heikki Talvelan sotamuistohuone.
Koivikko-kirjan julkistamistilaisuus 7.7.2015. Kuva Perinneyhdistys

Suojeluskuntain Päällystökoulun ja Taistelukoulun perinnetilat sekä Sotamuistohuone upseerikerhorakennuksessa olivat aikanaan merkittävä osa yhdistyksen toimintaa. Rakennuksen jäädessä pois käytöstä osa näyttelyistä on voitu sijoittaa Ilmatorjuntamuseon alueelle ja osa päärakennuksen tiloihin.

Perinnetiloissa oli esillä Tuusulan Suojeluskunnan lippu vuodelta 1919. Kunniavartiossa olivat Helinä Hultin lottapuku ja Niilo Ahosen suojeluskuntapuku. Kuva Perinneyhdistys