Juuri valmistunut opintorakennus 1925. Kuva Perinneyhdistys, Veikko Hallian kuvakokoelma

Hersala

Marraskuussa 1924 aloitettiin opinto- ja opettajarakennuksen (rakennus n:o 3)  rakentaminen. Opintorakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Malmström ja Tikkanen (arkkitehdit Karl Malmström ja Robert Tikkanen). Rakennuksen pohjakerrokseen sijoitettiin varastohuoneita, asemestarin työpaja, pesutupa, kuivaushuone ja kaksi autotallia. Muihin kerroksiin tuli luokkahuoneita, joissa oli kaltevat lattiat, kokoelmahuoneita sekä 13 majoitushuonetta 26 oppilasta varten. Rakennuksen pohjakerros muurattiin kivestä ja kaksi ylempää kerrosta hirrestä, joka sai myöhemmin lautavuorauksen. 

Rakennus vihittiin 19.9.1925 suurin juhlallisuuksin. Tilaisuuteen oli kutsuttu armeijan ja suojeluskuntien päällystöä sekä lottia, Pohjoismaiset sotilasasiamiehet ja sanomalehdistöä. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan tasavallan presidentti Lauri Kr. Relander. Tilaisuuden aluksi urheilukentällä järjestetyssä tilaisuudessa vihittiin Etelä-Uudenmaan Lottapiirin lahjoittama Suojeluskuntajärjestön lippu. Lipun oli suunnitellut taiteilija Eric Wasström ja sen oli neulonut Suomen Käsityön Ystävät. Lipun vihki kirjailija, suojeluskuntapappi Arvi Järventaus. 

Suojeluskuntajärjestön pienoislippu. Kuva Perinneyhdistys

Taistelukoulun muuttaessa alueelle koulun henkilöstöllä oli huutava pula asunnoista. Niinpä rakennus muutettiinkin asuinrakennukseksi. Rakennuksessa asuneet muistavat, että aiemmin luokkina toimineiden huoneiden viistot lattiat toivat ongelmia asukkaille. Rakennuksen asukkaat joutuivat haistelemaan alakerran autotallien bensakäryjä ja 1960 oltiin myös lähellä onnettomuutta, kun autotallissa syttyi hitsauslaitteesta tulipalo. Autotallit muutettiin varastotiloiksi siinä vaiheessa, kun autohalli valmistui 1969.  

Hersalaksi nimetty rakennus asuintalona n. 1970-luvulla. Rakennuksen päissä pienet parvekkeet. Kuva Perinneyhdistys

Taistelukoulun Esikunta työskenteli vielä 1980-luvun alussa Upseerikerhon yläkerrassa. Tilat olivat toimistokäyttöön sopimattomat, joten päädyttiin siihen, että alun perin kurssirakennukseksi tehty rakennus peruskorjattiin Esikunnan tiloiksi. Rakennuksen peruskorjauksen suunnittelun aloitti arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelä ja lopullisen suunnittelun teki arkkitehti Marja-Liisa Aatola. 

Sisätilojen korjauksessa kahteen ylimpään kerrokseen tehtiin toimistotiloja, neuvotteluhuone ja esikunnan henkilökunnan kahvihuone. Alimpaan kerrokseen tuli varastotilojen lisäksi Esikunnan sosiaalitilat sekä Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen toimisto- ja sosiaaliset tilat. Rakennuksen kolmannen kerroksen käytävien päässä olleet pienet parvekkeet sekä rakennuksen harjalla ollut rakennelma purettiin. 

Esikuntarakennus Hersalan vastaanotto, kahvit esikunnan neuvotteluhuoneessa; eversti Lauri Vilkko, kenraalimajuri Raimo Katona, eversti Hannu Särkiö, arkkitehti Marja-Liisa Aalto, eversti Rauli Helminen 5.1.1984. Kuva Perinneyhdistys

Esikunta siirtyi uusittuihin tiloihin vuoden 1983 lopulla. Koulunjohtaja eversti Hannu Särkiö viihtyi kuitenkin vielä pari viikkoa vanhassa toimistossaan Upseerikerhon yläkerrasta, josta avautui kaunis näköala puistoon, saunalle ja Tuusulanjärvelle. 

Taistelukoulun lakkauttamisen jälkeen rakennuksessa oli edelleen eri toimijoiden henkilökunnan työskentelytiloja, kunnes 2018 rakennuksesta jouduttiin luopumaan sisätilaongelmien takia.  

Taistelukoulu nimesi rakennuksen “Hersalaksi”, kenraalimajuri Niilo Hersalon (vuoteen 1935 Sigell). Hersalo toimi Päällystökoulun johtajana 1925-1927.  

Hersala 2017. Kuva Puolustusvoimat, Karo Holmberg