Hiihtohinausta Bandvagnilla Lapissa 1980-luvulla. Kuva Perinneyhdistys 

Ohjesäännöt ja kokeilutoiminta

Puolustusvoimien yhdenmukainen toiminta perustuu valtakunnalliseen ohjeistukseen. Ohjeistus koostuu normeista, joita ovat ohjesäännöt, oppaat, pysyväisasiakirjat ja muut normit. 

Itsenäisen Suomen armeija turvautui alussa saksalaisiin ohjesääntöihin, joita käännettiin suomeksi ja sovellettiin suomalaisiin oloihin. Vähitellen alettiin tuottaa omia ohjesääntöjä. Kun sodan uhka kasvoi 1930-luvulla, lisättiin ohjesääntötuotantoa erityisesti jalkaväen alalla. Sotakokemusten myötä ohjesääntöjä ajanmukaistettiin jo sodan aikana vuosina 1939-1945 ja sodan jälkeen 1950-luvulla. Sen jälkeen ohjesääntöjä on uusittu jatkuvasti sodankäynnissä tapahtuneen taktisen, teknisen ja toiminnallisen kehityksen mukaisesti. 

Taistelukoululla oli keskeinen asema jalkaväen ohjesääntöjen tuottamisessa. Kouluun hankittiin opettajiksi alansa parhaita asiantuntijoita opettamaan jalkaväen kapteenikurssin upseereita ja näin he olivat luonteva valinta ohjesääntöjen kirjoittajiksi. 

Taistelukoulun vastuulla olivat lähinnä jalkaväkipataljoonan ja kranaatinheittimistön ohjesäännöt. Jalkaväen taisteluohjesääntö I (Pataljoonan taistelu) tuotettiin vuonna 1968 ja uusittiin 1980-luvulla. Kranaatinheitinohjesääntö I tuotettiin vuonna 1955 ja uusittiin vuosina 1966 ja 1978. Sissitoimintaoppaan kirjoittajakin oli Taistelukoululta 1970-luvulla. Myös Taistelukoulun aselajiopettajat osallistuivat jonkin verran oman aselajinsa oppaitten kirjoittamiseen. Esimerkiksi viestitaktiikan opettaja kuului työryhmään, joka tuotti Pataljoonan viestitoimintaoppaan vuonna 1989. 

Kranaatinheitinohjesääntöjen kirjoittamisessa Taistelukoulun opettajilla oli keskeinen osuus. Kuva Perinneyhdistys

Kokeiluharjoitukset ja kokeilutoiminta

Taistelukoululla oli tärkeä rooli erilaisessa, varsinkin jalkaväkeä koskevassa tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnassa. Tämä on liittynyt niin yksittäisten välineiden kuin aina joukkojen toimintatapoihin, liikkumiseen, tulenkäyttöön kuin huoltoonkin. Jo vuonna 1931 kokeiltiin ensimmäistä kertaa patteristolla tuetun pataljoonan hyökkäysammuntaa Rautakorvessa.  

Taistelukoulu tehtäviin vuonna 1949 annettujen määräysten mukaan vaatetuksen ja muun sotavarustuksen kokeilu. Välineistön kokeiluista mainittakoon mm. hevosten kantosatulat, kranaattien kantoteline kevyen singon kranaateille, kantolaite kevyen kranaatinheittimistön kalustolle, lumikengät, sotilasreppu yms. 

Kokeilutoimintaa 1950-luvulta, kevyen kranaatinheittimen kuljetus hevosella. Kuva Perinneyhdistys

Elokuussa 1955 Taistelukoulu sai järjestettäväkseen tukipataljoonien komentajien taisteluammuntatilaisuuden Niinisalossa. Tilaisuuteen osallistui 20 kapteenin – everstiluutnantin arvoista upseeria. Tukipataljoona oli jalkaväkiprikaatin osa, johon oli sijoitettu raskas kranaatinheittimistö ja panssarintorjuntatykit.  

Seuraavan vuoden joulukuussa koulun oli johdettava Pahkajärven leirialueella harjoitus- ja kokeiluleiri, missä kokeiltiin kahdella sodanajan vahvuisella pataljoonalla jalkaväen liikkuvuutta ja tulitoimintaa metsämaastossa. Etenkin 1950 -luvulle oli tyypillistä lukuisat kokeilut. Useana vuonna jouduttiin antamaan jopa noin kolmekymmentä jalkaväen kokeiluun liittyvää lausuntoa.     

Kun jalkaväki siirtyi 1970-luvun alussa kokonaan hevosista traktoreihin, edelsi muutosta traktoreiden suorituskyvyn ja soveltuvuuden arviointi. Tutkimustoimintaa tehtiin niin Taistelukoulun omissa, kuin myös muidenkin suurten harjoitusten yhteydessä. Vastaavasti siirryttäessä aikanaan telakuorma-autoihin, hankittiin niistä kokemuksia 1980-luvun talvisissa kertausharjoituksissa.  

Taistelukoulun upseereita käytettiin myös jalkaväkijoukko-osastojen järjestämissä harjoituksissa tutkimustehtävissä. Tehtävät tulivat Pääesikunnan jalkaväki- ja aselajitoimistoilta, mutta niitä laativat myös tutkimukseen osallistuvat upseerit. Kokeilujen ja tutkimusten tuloksia hyödynnettiin puolustusvoimien oppaita ja ohjesääntöjä kirjoitettaessa.  

Kranaatinheitinleirien yhteydessä testattiin myös raskaita 160 mm:n sekä 60 mm pienoisheittimiä. Kumpaakaan heitintä ei kuitenkaan otettu palveluskäyttöön. Kaksi pienoisheitintä ehti olla Taistelukoulun asevarastollakin useita vuosia, ennen kuin ne luovutettiin Sotamuseolle.  

60 mm kranaatinheittimen esittelyä kranaatinheitinleirillä Sarriojärvellä elokuussa 1982. Kuva Perinneyhdistys