Upseerien koulutus kiinnosti myös sotilasasiamiehiä, jotka seuraavat Esiupseerikurssi 31:n opetusta 2.12.1977. SA-kuva

Upseerikoulutus - elinikäinen oppiminen

Suomalaisen upseerikoulutuksen perusperiaatteena on ollut alusta alkaen upseerin jatkuva elinikäinen oppiminen ja ammatissaan kehittyminen sekä tuleviin tehtäviinsä kasvamisen periaate. Koulutus on edennyt portaittain alimmista tehtävätasoista ylempiin siten, kuin seuraavan tehtävätason vaatimukset edellyttivät.  Oppiminen on perustunut koko palvelusuran kestävään teorian ja käytännön harjoittelun vuorovaikutukseen niin sotilasopetuslaitoksissa kuin palveluksessa. Näin toimitaan myös varusmies- ja reserviläiskoulutuksessa. Puolustusvoimien jokainen sotilasesimies on suorittanut alaisiltaan vaaditun sotilaskoulutuksen, mikä luo organisaatioon erinomaisen perustan, yhteenkuuluvuuden ja edellytykset hyvälle henkilöjohtamiselle sekä keskinäiselle luottamukselle.

Taistelukoulun koulutus

Jalkaväen kapteenikurssi 55:n oppilasupseerit ja opettajat esikuntateltassa 1982. Kuva Perinneyhdistys

Taistelukoulu perustettiin aikanaan opinahjoksi siihen peruskoulutetun upseeriston täydennyskoulutustarpeeseen, joka oli muodostunut jo toimintansa aloittaneiden Kadettikoulun ja ylintä opetusta antavan Sotakorkeakoulun väliin. Näin muodostui koko palvelusuran jatkuva portaittain edistyvä koulutusjärjestelmä – upseerin elinikäinen oppiminen. Tässä tarkastelussa on painopiste Taistelukoulun antamassa koulutuksessa.

Peruskoulutuksen jälkeen upseeri palveli joukko-osastoissa soveltaen oppimaansa käytännön työssään. Jonkin ajan kuluttua hän siirtyi jälleen eri sotakoulujen täydennys- ja jatkokoulutuskursseille, joihin joko komennettiin tai pyrittiin pääsykokeiden kautta. Kukin kurssi antoi valmiuden seuraaviin entistä vaativampiin rauhan ja sodanajan tehtäviin, joihin upseeri yleensä tämän jälkeen sijoitettiin ja hänen sodanajan tehtäväänsä muutettiin. Upseerin palvelusura päättyi vakinaisessa palveluksessa viimeistään hänen saavutettuaan säädetyn eroamisiän. Tämän jälkeen hän oli vielä reservissä saamaansa koulutusta vastaavassa sodanajan tehtävässään.

Taistelukoulun pääkursseja olivat jalkaväen kapteenikurssit ja esiupseerikurssit. Lisäksi puolustushaarojen ja aselajien sotakouluissa järjestettiin omia kapteenikursseja. Esiupseerikursseja järjestettiin Taistelukoulun lisäksi Huoltokoulutuskeskuksessa ja Merisotakoulussa. Pääkurssien lisäksi Taistelukoulu järjesti useita erikois- ja toimialakursseja upseereille, erikoisupseereille ja sotilaspapeille. Koulu tuli myös tutuksi suurelle joukolle reserviläisiä, jotka osallistuivat Taistelukoulun johtamiin suuriin yhtymä- ja pataljoonatason kertausharjoituksiin.

Suojeluskuntain Päällystökoulun koulutus

Aluepäälliköiden kranaatinheitinkurssi harjoitukseen lähdössä huhtikuussa 1933. Kuva Perinneyhdistys

Suojelukuntain Päällystökoulun oli vuosina 1919-1944 toiminut suojeluskuntajärjestön valtakunnallinen sotilasopetuslaitos, jonka tehtävänä antaa ensisijaisesti järjestön viranhaltijoille tehtävässään tarvitseman koulutuksen. Koulu antoikin käytännössä kadetti- ja yleisesikuntaupseerikoulutusta lukuun ottamatta kaiken koulutuksen vakinaiselle päällystölle. Lisäksi vapaaehtoiselle upseeristolle järjestettiin tutkintoja ja kursseja.

Suojeluskuntajärjestö koulutti itse pääosan upseeristostaan. Tämä johtui siitä, että puolustuslaitoksen resurssit eivät riittäneet ulkopuolisten kouluttamiseen. Myöskin monelta osin vapaehtoisjärjestön tarpeet poikkesivat huomattavasti varusmieskoulutukseen painottuvan puolustuslaitoksen koulutuksen päämääristä. Suojeluskuntajärjestön palkatun päällystön koulutus keskitettiin Päällystökoululle. Vapaaehtoisen päällystön koulutuksesta osa järjestettiin suojeluskuntapiireissä ja osa Päällystökoululla.

Organisaatiot ja johtajat

Taistelukoulun jälkeen on Rantatien varrella entisellä Taistelukoulun alueella toiminut useita eri organisaatioita. Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus toimi alueella vuosina 1996-Näiden toimintaa on esitelty Verkkomuseon sivuilla. Lisäksi sivuilta löytyy lyhyet esittelyt Taistelukoulun ja Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajista.

Kysymyksiä tai palautetta aineistosta?