Päällystökoulun huone 2012. Kuva Jouko Mattila

Vanhat Perinnetilat

Ajatus perinnetiloista heräsi jo 1980-luvun alussa eversti Erkki Rannikon koulunjohtaja aikana. Tiloja kaavailtiin jopa kerhorakennuksen pääoven edessä rannassa olevaan vanhaan suksivarastonakin toimineeseen jääkellariin. Piirustuksetkin sinne ehdittiin laatia. Kovin pieni olisi paikka ollut. Ajatus kariutui kustannuksiin.

Jääkellari 2015. Kuva Perinneyhdistys

Kun koulun esikunta siirtyi pihan keskellä olevaan Hersala rakennukseen, vapautui kerhon yläkerran tilat. Koulunjohtaja eversti Kalevi Usvan päätöksellä Perinnetilat saatiin sijoitettua sinne. Hankkeen puuhamiehinä olivat sotahistorian opettajat majuri Ilmari Hakala ja kapteeni Tapio Niitynperä.

Näyttelyn esineistö saatiin Taistelukoulun kokoelmista sekä lainaamalla Sotamuseolta ja Jalkaväkimuseolta. Erityisesti suojeluskunta- ja lottaesineistöä saatiin runsaasti lahjoituksina yksityisiltä henkilöiltä. Kuvamateriaali saatiin koulun omista kokoelmista sekä Pääesikunnan Kuvakeskuksen kokoelmista. esittelyvitriinit valmisti Helsingin Ilmatorjuntarykmentin korjaamo. Perinnetilojen juhlalliset avajaiset pidettiin arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa koulun 60-vuotisjuhlien yhteydessä 8.10.1987.

Perinnetilojen tehtävä määriteltiin seuraavasti: “Vaalia Taistelukoulun ja jalkaväen upseerikoulutuksen sekä Koivikon tilaan liittyviä Suojeluskuntain Päällystökoulun perinteitä”. Perusnäyttely pidettiin lähes entisellään, vain esineistöä ja valokuvia vaihdettiin kokoelman karttuessa. Kun Perinnetilat avattiin, oli suojeluskuntien ja lottien historiaa museoissa erittäin vähän esillä. Siksi kävijöiden mielenkiinto painottui enemmän Päällystökouluun. Kun Lottamuseo avattiin 1996, siirrettiin sen kokoelmiin osa Perinnetilojen lottamateriallista ja samalla Perinnetiloissa keskityttiin esittelemään vain lottien toimintaa Päällystökoululla.

Päällystökoulun huone 2012. Kuva Jouko Mattila

Alueen historian esittelyssä olivat suurena apuna Päällystökoulun perinnehuoneessa esillä olleet alueen alkuvuosien pienoismalli. Niilo Ahosen suojeluskuntapuku ja Helinä Hultin lottapuku sekä pukujen ja vitriinien suojeluskunta- ja lottamerkit kiinnostivat kävijöitä. Paikkakunnan historiaa edusti Tuusulan suojeluskunnan lippu, jonka suojeluskuntien toiminnassa olleet veteraanit lahjoittivat Heikki Talvelan johdolla Perinnetiloihin 1994. Samoin Perinnetiloissa oli esillä Tuusulan, Keravan ja Järvenpään suojeluskuntien valakirjat. Opastusta saatettiin keventää kertomalla alueella hetken aikaa asustaneen Elias-karhun elämästä taikka Päällystökoululla olleesta omasta Junkers-lentokoneesta. Myös kersantti Tillin “vartioima” kirjekyyhky kiinnitti varsinkin lasten huomiota.

Suojeluskuntien ja lottien historiaa oli perinnetilojen avautuessa näkyvillä vain muutamissa museoissa. Osittain ehkä tästä syystä perinnetiloista muodostui alkuvuosina erityisesti lotille suorastaan pyhiinvaelluskohde. Historian ja perinteen rohkeassa esilletuomisessa on annettava tunnustus koulun silloiselle johtajalle eversti Kalevi Usvalle.

Taistelukoulun perinnehuoneen näyttely muodostui koulun eri sijaintipaikkakuntien kuvista ja teksteistä. Seinältä löytyi harjoitussuunnitelma, jonka puolustusvoimain komentaja kenraali Sakari Simelius oli tehnyt toimiessaan opettajana. Viimeinen päiväkäsky vuodelta 1939 kertoi Taistelukoulun toiminnan päättymisestä Markovillassa Yleisten harjoitusten alkaessa talvisodan alla. Wiipurin Upseerikokelaskursseja pidetään ensimmäisenä jalkaväen upseerikursseina ja niistä muistutti kurssin oppilaiden Taistelukoululle lahjoittama kaatuneiden muistotaulu.

Taistelukoulun huone 2012. Kuva Jouko Mattila

Perinnetiloja esiteltiin koulun- ja upseerikerhon vieraille sekä ryhmille, jotka tulivat vain Perinnetiloihin tutustumaan. Perinnetilat saivat suurta suosiota heti avaamisesta alkaen. Perinnetilat työllistivät opastuksia hoitanutta sotahistorian opettajaa, sillä heti ensimmäisenä vuonna esittelykertoja oli n. 70.

Perinnetiloja pidettiin auki paikallisten museoiden tapaan kansainvälisenä museopäivänä, Tuusula-päivänä sekä Tuusulan taiteiden yö -tapahtumaa aikana. Erityisesti Taiteiden yönä saattoi kävijämäärä nousta parhaimmillaan 800 henkeen illan aikana.

Enimmillään perinnetiloissa kävi vuodessa n. 2000 henkilöä. Kokonaisuudessaan perinnetiloihin ehti niiden olemassaolon aikana tutustua arviolta 30 000-40 000 henkilöä.

Perinnetilojen alasajo

Puolustusvoimat joutuivat 2000-luvulla useaan kertaan sopeuttamaan toimintaansa niukentuneisiin resursseihin. Erityisesti kiinteistömenoja pyrittiin karsimaan. Tämä aiheutti sen, että puolustusvoimat luopui Taistelukoulun Upseerikerhon rakennuksesta ja Perinnetilat jouduttiin tyhjentämään juhannukseen 2017 mennessä. Päätöksen seurauksena pieni osa Päällystökoulun ja Taistelukoulun perinne-esineistöstä sijoitettiin päärakennukseen ja pääosa varastoitiin. Kurssirakennuksen uuden osan ala-aulassa on nyt perinneaula ja joitakin esineitä on entisessä ruokasalin pienessä osassa, nykyisissä kabineteissa. Sotamuistohuoneen esineistö siirrettiin Ilmatorjuntamuseolle, jossa materiaalia käytettiin Tuusulan sotilasperinnenäyttelyssä.

Perinneaula 2018. Kuva Perinneyhdistys

Perinnetilat kertoivat siitä työstä, jota alueella on tehty suomalaisen upseerikoulutuksen hyväksi. Sotamuistohuoneessa on voitu palauttaa kävijöiden mieliin sotien raskaat ajat sekä tuon sukupolven korvaamaton panos isänmaamme hyväksi. Kun Taistelukoulun Perinneyhdistys ei voi enää tarjota mahdollisuutta tutustua Perinnetiloihin, pyritään puutetta korvaamaan näillä Verkkomuseon sivuilla.