Search
Close this search box.

Kokeiluharjoituksen kuljetus lähdössä n. 1985. Kuva Perinneyhdistys

Muut kurssit

Rautatieupseereiden kertausharjoitukset

Rautatiet ovat puolustusvoimille tärkeä kuljetusväline. Erityisesti sotien aika asetti rautateille suuria haasteita. Varsinkin talvisodan alussa ja jatkosodan lopussa rautatiet joutuivat samaan aikaan huolehtimaan joukkojen keskityskuljetuksista ja väestön ja materiaalin evakuoinnista samanaikaisesti, kun vihollinen pyrki aktiivisesti tuhoamaan rataverkkoa.

Puolustusvoimat ja rautatiehallinto ovat panostaneet voimakkaasti myös kriisisuunnitteluun ja kriisikoulutukseen. Yhteistoiminnasta siviili- ja sotilasviranomaisten välillä vastasi Rautatiehallitukseen vuonna 1923 perustettu sotilastoimisto. Vastaava elin oli ollut jo autonomian aikana vuodesta 1904 alkaen. Se vastasi myös rauhan ajan sotilaskuljetuksista sekä sodan ajan suunnittelusta.

Sotilastoimiston päällikkönä toimi Puolustusvoimien yhteysupseerin virkaan määräämä majurin tai everstiluutnantin arvoinen upseeri. 1980-luvun puolivälissä sotilastoimisto lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin turvallisuus- ja valmiustoimisto. Toimisto jatkoi siviilijohtoisena yksikkönä joitakin vuosia, hoitaen pitkälle samanlaisia tehtäviä kuin entinen sotilastoimisto.

Rautateiden sotilaskuljetuksia varten oli olemassa poikkeusoloja varten reservistä varatut asevelvolliset ns. liikenneryhmät. Niitä oli suunniteltu ainakin suurimmille liikennepaikoille. Ryhmiä johti rautatieupseeri ja niihin pyrittiin sijoittamaan rautatiehenkilöstöä.

Vuonna 1935 aloitettu Valtionrautateiden virkamiesten (reservin upseerien) sotilaskoulutus tähtäisi juuri siihen, että tarvittaessa junakuljetuksia ohjaisivat ne henkilöt, jotka tekivät sitä työkseen. Ensimmäiset noin 70 rautatieupseeria määrättiin tehtäviinsä 10.10.1939 eli keskityskuljetusten aattopäivänä.

Taistelukoulu järjesti 1970-80 – luvuilla melko säännöllisesti rautatieupseereiden muutaman päivän mittaisia kertausharjoituksia. Koulutus sisälsi perustietoa puolustusvoimista ja niiden organisaatioista, valmiuden kohottamisesta ja liikennejärjestelyistä sekä kuljetuksista poikkeusoloissa. Harjoitukseen osallistuneille pyrittiin järjestämään mahdollisuus osallistua käytännössä pataljoonan kuormaamiseen juniin, joko Taistelukoulun johtamissa harjoituksissa tai muissa vastaavissa, kuten ampumaleireihin liittyvissä kuljetuksissa.

Juna valmiina lähtöön. Kuva Perinneyhdistys

Kertausharjoituksen päävastuu oli Pääesikunnan kuljetusosastolla. Taistelukoulun opettajat hoitivat heidän vastuulleen sovitun opetukset. Koulu järjesti majoituksen, muonituksen, koulutustilat ja tarvittavat sotilasvarusteet ja rynnäkkökivääri- tai pistooliammunnan koulun radoilla.

1990-luvun alussa valtion kehittämisen yleisen trendin mukaisesti entisten isojen virastojen viranomaistoiminnot eriytettiin liiketoiminnasta. Valtionrautatietkin muutettiin 1990 valtion liikelaitokseksi, jolloin myös rautatiehallitus sulautettiin Valtionrautateihin. 1995 laitos yhtiöitettiin VR-Yhtymä Oy:ksi, jolloin kaikki sen viranomaistoiminnat siirtyivät samaan aikaan perustetulle ratahallintokeskukselle.

Rautatieupseerien keskuuteen syntyi 1945 yhdistysmuotoinen vireä perinnetoiminta, joka parhaimmillaan yhdisti sotilaskuljetusten hoitamisen rautateillä koulutetun erikoishenkilöstön. Vaikka rautateiden tarve sodan ajan kuljetuksiin onkin vähentynyt, on rautatieupseereiden vuosikymmeniä jatkuneella perinnetoiminnalla kuitenkin aikanaan ollut kiistaton arvo

Valtionrautateiden valmiustoiminnan ja valmiushenkilöstön yhteistoiminnan vahvistamisessa ja alansa kriisivalmiuden ylläpidossa.

Sotilaskuljetus lähtövalmiina, vetämässä kaksi Dv12 -veturia. Kuva Perinneyhdistys

Kysymyksiä tai palautetta aineistosta?