Taistelukoulun alue 1962. SA-kuva
Alue
Taistelukoulun aika 1949-1995
Taistelukoulu siirtyi varsin nopealla aikataululla Haminasta Tuusulaan. Koulunjohtajana toiminut eversti Adolf Ehrnrooth muisteli myöhemmin; ”En en tiedä mitä vaikutti siihen, että siirto pantiin toimeen loppujen lopuksi aikamoisella vauhdilla – aiheuttiko sen se, että Taistelukoulu haluttiin pois Haminasta, vai halusiko puolustusministeriö käyttää heti hyväksi Punaisesta Rististä saavuttamaansa voittoa ja miehittää nopeasti Päällystökoulun. Muuttomme oli kuin sodan aikainen siirto. Käsky saatiin muutamia viikkoja aikaisemmin ja sitten piti pakata ja järjestää kaikki asiat kurssitoiminnan jatkuessa koko ajan. Muutto tapahtui melkein kirjaimellisesti sillä tavalla, että lähdin toisesta harjoituksesta Haminasta toiseen harjoitukseen Tuusulaan.” Koulun oppilaat lomautettiin Haminassa keskiviikkona 2. marraskuuta 1949 ja jo seuraavana maanantaina alkoi palvelus Tuusulassa.
Suomen Punaisen Ristin aikana osa alueen rakennuksista oli sairaalan käyttöön tarpeettomina rapistunut. Suurin alkuvuosien ongelma oli kuitenkin se, että alue ei ollut puolustuslaitoksen omaisuutta, joten puolustusministeriö ei ollut halukas panostamaan alueen kunnostukseen. Vasta 5.6.1952 valtioneuvosto hyväksyi valtion ja Suomen Punaisen Ristin välisen sopimuksen, jolla kiinteistöt siirtyivät puolustushallinnolle.
1950-luvulla pääosa henkilökunnasta asui varuskunnissa, joten Haminasta siirtyvälle henkilökunnalle oli suuri tarve asunnoista, olihan Taistelukoulun henkilökunnan määrä huomattavasti suurempi kuin Päällystökoululla. Tässä kirjoituksessa käytetään rakennuksista Taistelukoulun aikana vakiintuneita nimiä. Hersala (vanhempi opintorakennus) muutettiin perheasunnoiksi, samoin Upseerikerhon (alkuperäinen huvilarakennus) yläkerta. Alakertaan sijoitettiin esikunta. Levälahden suunnittelemat hienot suihkulaitteet purettiin Levälän (voimisteluhalli) alakerrasta ja tilalle rakennettiin kaksi asuinhuoneistoa.
Päärakennuksen (uusi opintorakennus) peruskorjaus tehtiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen peruskorjauksessa 1. ja 2. kerroksen leveät käytävät poistettiin ja tilalle saatiin majoitushuoneita myös rannan puolelle. Peruskorjaus valmistui 1957. Toisessa vaiheessa 3. kerros laajennettiin asuinkerrokseksi ja muutoksella saatiin lisää 50 majoituspaikkaa. Samalla saatiin vettä vuotava katto korjattua. Peruskorjaus valmistui 1959. Arkkitehtina toimi Heidi Vähäkallio-Hirvelä puolustusministeriöstä.
Kaikki rakennustyöt olivat olleet kuitenkin vain muutoksia. Puolustusvoimain komentajan, kenraali Sakari Simeliuksen tehtyä vuonna 1963 päätöksen, että Taistelukoulu sijoitetaan pysyvästi Tuusulaan, pääsi puolustusministeriö käynnistämään rakennusohjelman suunnittelun.
Huoltorakennuksen harjannostajaiset 1969. Kuva Perinneyhdistys
Ensimmäisenä valmistuivat huoltotilat vuonna 1969 tien toiselle puolelle. Etelänpuoleiseen rakennukseen tuli tilat asepajalle ja varastoille. Rakennukseen valmistui myös alueen lämpökeskus, joka mahdollisti rakennuskohtaisten pannuhuoneiden purkamisen ja ottamisen muuhun käyttöön. Toiseen rakennukseen tuli autohallin toimisto, kaksi korjaus- ja pesuhallia sekä lämmittämätön autohalli.
Päärakennuksen uuden siiven rakentaminen päästiin aloittamaan vasta vuonna 1969. Samana syksynä tuli kouluun ennätyksellisen suuri kapteenikurssi, yhteensä 73 upseeria. Tilapäisratkaisuna jouduttiin esikuntajoukkueen majoitustilat ottamaan kurssien käyttöön ja esikuntajoukkue majoitettiin huoltorakennuksen varastotiloihin. Riittävän suuren luokkahuoneen puuttuessa muutettiin Levälän urheiluhalli luokkahuoneeksi.
Uusi opintorakennus valmistui 1974. Siinä oli auditorio ja kaksi luokkahuonetta, tilat opettajille ja 48 oppilaalle, sisäampumarata sekä varastotiloja. Kun vielä vanhan osan seinässä ollut rautainen leijona siirrettiin uuden pääoven viereen, koulunjohtajana toimineen kenraaliluutnantti Pentti Multasen mukaan vanha ja uusi rakennus hitsattiin myös henkisesti yhteen.
Kurssirakennuksen uuden osan valmistuttua peruskorjattiin myös vanhan osan ruokasali ja keittiö.
Viimeisessä rakennusvaiheessa valmistui henkilökunnalle kaksi taloa. Ensimmäinen asuintalo (rakennus 8) tuli huoltorakennusten viereen, vastapäätä Halosenniemeä vuonna 1973. Rakennukseen tuli kahdeksan perheasuntoa ja sen alakertaan tuli tilat Toimiupseerikerholle. Toinen asuintalo (rakennus 11) tuli Levälän ja Vihmalan (opettajien asuinrakennus) väliin 1974. Myös tähän rakennukseen tuli kahdeksan perheasuntoa.
Rakennus n:o 8 valmistui 1973. Kuva Perinneyhdistys
Taistelukoulua järkytti 1973 kesällä tullut hajasijoitustoimikunnan mietintö, jonka mukaan Taistelukoulu olisi siirretty Ylämyllylle. Koulun talouspäällikkönä toiminut talouskapteeni Pentti Hirvonen on muistellut, että vastaus oli annettava niin lyhyen ajan kuluessa, että kesälomatkin jouduttiin keskeyttämään vastauksen laatimista varten. Siirtosuunnitelmat keskeyttivät hyväksytyn rakennusohjelman. Vasta keväällä 1977 pääministerin ja puolustusministerin vieraillessa tuli vahvistus, että Taistelukoulua ei siirretä minnekään.
Tuusulan kunnan taloudellisesti tukemana saatiin myös ampumaradan maastossa ollut pururata peruskorjattua.
Vedensaanti oli alueella aina suuri ongelma. Alueelle tehtiin kaksikin kaivoa, mutta niissä vesi oli savista ja maistui maalle. Kun Taistelukoulun vahvuus kasvoi, vesi ei enää avokaivoissa riittänyt. 1957 valmistui avokaivon rinnalle 82 metriä syvä kaivo, jossa vesi ei vieläkään riittänyt. Kaksi vuotta myöhemmin kaivoa syvennettiin 170 metriin asti, mutta siinä vesi oli niin suolaista, rautaista ja kalkkista, ettei edes aamujanoinen oppilasupseeri voinut sitä juoda. Juomavesi jouduttiin tuomaan päivittäin Hyrylästä, mutta käyttövetenä jouduttiin käyttämään Tuusulanjärven vettä, vaikka se oli 10 000 kertaa sallittua bakteeripitoisempaa. Tilanne saatiin ratkaistua vasta 1966, kun koulu liitettiin Tuusulanjärven pohjaan lasketulla muoviputkella Tuusulan kunnan vesijohtoverkkoon.
Koulu liitettiin kunnalliseen vesijohtoverkkoon 1966. Kuva Perinneyhdistys
Rakennussuunnitelman seuraava kohde, Hersalan muuttaminen esikuntarakennukseksi sai rahanpuutteen takia odottaa vuoteen 1982, jolloin käynnistettiin rakennuksen ”hiljalleen korjaaminen”. Muutos toteutettiin Puolustusministeriön arkkitehti Marja-Liisa Aatolan piirustusten mukaan ja rakennus valmistui vuoden 1983 lopussa.
Viimeinen suuri rakennustyö Taistelukoulun aikana oli Upseerikerhon alakerran peruskorjaus koulun 60-vuotisjuhliin. Myös tämän rakennuksen muutostyöt suunnitteli arkkitehti Aatola. Rakennuksen ensimmäinen kerros kunnostettiin, samoin kuin rakennuksen ulkopuoli. Koulun juhlien yhteydessä avattiin myös rakennuksen yläkertaan Taistelukoulun Perinnetilat.
Taistelukoulu lakkautettiin vuoden 1992 lopussa, mutta alueelle jäi edelleen osa koulun henkilökunnasta huolehtimaan jalkaväen kapteenikurssin ja esiupseerikurssin koulutuksesta. Vuoden 1996 alusta myös esiupseerikurssien koulutus siirrettiin Santahaminaan. Kun viimeiset ”taistelukoululaiset” viettivät läksiäisiä toukokuussa, syttyi savusauna palamaan.
Perinneyhdistys teetti Pekka Halosen akatemian oppilailla pienoismallin Taistelukoulun alueesta 1992. Kuva Puolustusvoimat, Karo Holmberg
