Pikkujoulut ja lämmittäjä Olavi Hyvärisen läksiäiset Toimiupseerikerholla joulukuussa 1978. Kuva Perinneyhdistys

Aliupseerikerhon perustaminen

Taistelukoulun muuttaessa marraskuussa 1949 Haminasta Tuusulaan, muutti sen mukana 28 henkilöä, joista kymmenen oli aliupseereja. Koulun aliupseerit olivat aloittaneet oman kerhotoiminnan Haminassa syyskuussa 1948. Ei siis ihme, että heille syntyi ajatus oman kerhon perustamisesta Tuusulassa. Kun koulunjohtaja eversti Adolf Ehrnrooth oli ilmaissut tukensa kerhon perustamiselle, voitiin 8.12.1949 pitää Taistelukoulun Aliupseerikerhon perustamiskokous. Toiminnan käynnistymistä auttoi Taistelukoulun Upseerikerhon antama 10 000 markan (473 € 1921) lahjoitus.

Taistelukoulun Aliupseerikerho -niminen rekisteröimätön yhdistys oli toiminut jo ennen sotia Viipurin Markovillassa. Kerho järjesti jäsenistölleen urheilutoimintaa ja keräsi varoja järjestämällä koulun tiloissa yleisiä tanssiaisia.

Tilaongelmat hankaloittavat toimintaa

Ensimmäiseksi kerhotilaksi kerho sai ns. Sinisen huoneen kurssirakennuksen kolmannesta kerroksesta. Kerhohuone oli pieni ja suuremmat tilaisuudet jouduttiin järjestämään koulun ruokasalissa. Vuoden 1950 lopulla kerho sai uudet tilat Pyöreästä tornista. Tilat olivat viihtyisät, vaikka edelleen oli isommat tilaisuudet järjestettävä ruokasalissa. Mutta kesällä 1956 koulu tarvitsi tornin tilat puhelinkeskuksen käyttöön. Tilapäisenä kerhohuoneena toimi Upseerikerhon baari ja ns. välihuone. Tuo vaihe kesti vuoden ja 10.10.1957 voitiin iloita uuden kerhotilan, pienen ruokasalin, avajaisista. Mutta jo seuraavan vuoden lopulla sekin tila tarvittiin laajentuneen kurssitoiminnan käyttöön.

Kerho oli ilman omia tiloja vuoden 1960 puolelle, jolloin kerhohuoneistoksi saatiin vanha työmaaparakki. Hyrylä-Järvenpään tien varressa ollut parakki siirrettiin Halosenniemeä vastapäätä tien varteen ja kunnostettiin kerhokäyttöön. Nyt saatiin kerhon toiminta vihdoinkin pyörimään, vaikkakin rakennus oli hatara ja talvisin ensimmäisenä tullut laittoi uuniin tulen ja hakkasi jäät vesiastioista.

Kun Taistelukoulun alueelle ryhdyttiin rakentamaan asuinrakennuksia, oli toinen rakennuksista suunniteltu työmaaparakin paikalle. Aliupseerikerhon aloitteesta ja koulun johtajan, eversti Pentti Multasen sekä huoltopäällikkö, majuri Aulis Korhosen tarmokkaiden toimenpiteiden ansiosta kerho sai toimitilat rakennus 8:sta. Vihdoin kerhon 24 vuotta kestänyt kiertolaisuus päättyi ja uusien tilojen käyttöönottoa saatettiin juhlia 18.5.1973.

Uudet tilat mahdollistivat lähes kaikkien kerhon tilaisuuksien järjestämisen. Kerhotilaan sopi kolmisenkymmentä istumapaikkaa, baaritiski ja keittiötila mahdollistivat tarjoilutoiminnan ja jäipä pieni tila käyttöön myös tanssijoillekin.

Yhdessäoloa

Kerhon toiminta keskittyi alkuvaiheessa vapaa-ajan vieton mahdollisuuksien järjestämiseen, erilaiseen kilpailutoimintaan ja monenlaiseen yhdessäoloon. Pienet tilat eivät mahdollistaneet suurempien juhlien eivätkä ruokailun järjestämistä. Ne jäsenet, joiden kotona ei ollut keittomahdollisuutta, saivat ruokailla maksua vastaan koulun ruokalassa.

Juhla- ja viihdytystoiminta oli vilkasta, ja tilaisuuksia järjestettiin myös yhteistyössä Hyrylän Varuskunnan Aliupseerikerhon kanssa. Pelkästään jäsenille tarkoitettujen tilaisuuksien lisäksi järjestettiin avec-tilaisuuksia sekä erilaisia lapsille suunnattuja tapahtumia. Erilaisten kilpailujen lisäksi järjestettiin mm. yhteistoiminnassa Upseerikerhon kanssa yhteisiä lasten pikkujouluja, joissa parhaimmillaan oli osallistujia ruokasali tupaten täynnä.

Sotilasmestari Viljo Karoselle luovutettiin vuonna 1952 läksiäislahjaksi hopeapäinen kävelykeppi. Eläkkeelle lähtevälle järjestetyistä juhlista, ”kepittäjäisistä” tulikin traditio, joka säilyi yhdistyksen toiminnan loppuun saakka.

Aliupseerikerhon ja Upseerikerhon yhteinen lasten pikkujoulu ruokasalissa 11.12.1966. Kuva Perinneyhdistys

Ammattiyhdistystoimintaa

Taistelukoulun Aliupseerikerho oli alusta lähtien aktiivisesti mukana Aliupseeriliiton ammattiyhdistystoiminnassa. Kerho teki jo vuonna 1951 aloitteen, että liiton neuvottelupäivillä otettaisiin esille Suomen Aliupseeriliiton hautausapukassan perustaminen. Kuitenkin vasta vuonna 1956 liitto teki päätöksen Aliupseeriliiton Tukirenkaan perustamisesta.

Puolustuslaitoksessa otettiin vuoden 1966 aikana kokeilumielessä käyttöön viisipäiväinen työviikko. Puolustushallinnon työaikalaki otettiin käyttöön 1.6.1970. Työaikalain käyttöönotto ja toteutus edellyttivät yhdistykseltä tarmokasta edunvalvontaa.

Yhtenäispäällystöön siirryttäessä 1974 muuttui Aliupseeriliiton nimi Toimiupseeriliitoksi. Seuravana vuonna myös Taistelukoulun Aliupseerikerho ry muutti nimensä Taistelukoulun Toimiupseerit ry:ksi. Toimiupseeriliiton muutettua vuonna 1989 nimensä Päällystöliitoksi, seurasi sitä myös Taistelukoulun Toimiupseerit ry:n nimen muuttaminen Taistelukoulun Päällystöyhdistykseksi.

Yhdistys oli koko toimintansa aikana aktiivisesti mukana liiton ja sen Uudenmaan piirin toiminnassa. Pienen yhdistyksen etuna oli se, että kokouksiin osallistuvalla yhdistyksen edustajalla oli tiedossa jokaisen jäsenen mielipide.

Kilpailutoimintaa

Jo ensimmäisenä toimintavuonna järjestettiin hiihtokilpailut miehille, naisille ja lapsille. Kilpailulajit vaihtelivat ampumahiihdosta Allun-Kiuluun. Allun-kiulussa kilpailtiin kolmessa herrasmieslajissa (hiki ei saanut tulla) koulun huoltopäällikön everstiluutnantti Aulis Korhosen lahjoittamasta kiertopalkinnosta. Rannaltaongintakilpailu kiinnosti erityisesti lapsia, ja Tiedonmaljasta kilpailtiin pariskuntien muodostamien joukkueiden kesken.

Erityisen tiivistä oli kilpailutoiminta Taistelukoulun Upseerikerhon kanssa. Lisäksi järjestettiin erilaisia kilpailuja Hyrylän kerhon ja alueen maanpuolustusyhdistysten kanssa.

Yhdistys ja sen jäsenet ovat myös kilpailleet menestyksellä valtakunnallisella ja jopa kansainvälisellä tasolla. Vuonna 1975 yhdistyksen joukkue sijoittui toiseksi Toimiupseeriliiton suunnistuksen joukkuekilpailussa.  Menestynein urheilija oli Veikko Kostiainen, joka saavutti suunnistuksessa neljä Suomen mestaruutta, joista kaksi oli henkilökohtaista. Hän voitti kolme henkilökohtaista ja kuusi sotilassuunnistuksen joukkue-/viestisuunnistuksen maailmanmestaruutta.

Pistooliampumahiihdon osallistujat odottavat starttia talvella 1987. Kuva Perinneyhdistys

Toiminnan hiipuminen

Aliupseerikerhoa perustettaessa kerhoon liittyi kymmenen Taistelukoululla palvellutta aliupseeria. Henkilöstöryhmän koko säilyi lähes samana Taistelukoulun toiminnan loppuun saakka. Lisäksi yhdistykseen liittyivät koulun henkilökuntaan kuuluneet siviilityöntekijät. 1975 voimaan tulleet säännöt eivät enää mahdollistaneet heidän jäsenyyttään, mutta siviilit ja värvätyt olivat toiminnassa aktiivisesti mukana loppuun saakka.

Jo 1980-luvulla pääosan jäsenistöstä muutettua asumaan varuskunnan ulkopuolelle, kerhon toiminta hiljeni. Taistelukoulun liityttyä Maanpuolustuskorkeakouluun opetus keskitettiin vuoden 1996 alusta Santahaminaan. Alueelle siirtyneiden uusien organisaatioiden palveluksessa oli enää muutama opistoupseeri, mutta toiminta jatkui muualle siirtyneiden kerhon jäsenten jatkaessa mukana yhdistyksen toiminnassa. Kuitenkin vuonna 2015 Taistelukoulun Päällystöyhdistys poistettiin yhdistysrekisteristä purkautuneena.

Taistelukoulun Päällystöyhdistyksellä (Toimiupseeriyhdistyksellä, Aliupseerikerholla) oli tärkeä rooli Taistelukoulun opistoupseereiden edunvalvonnassa ja virkistystoiminnassa. Yhdistyksen järjestämät tilaisuudet lujittivat jäsenten välistä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja ”Taistelukoulun henkeä”. Ei myöskään sovi unohtaa sitä, että yhdistyksen jäsenten puolisoille kerhotoiminta antoi tilaisuuden tutustua toisiinsa.

Liikuntatapahtuma hiihtokilpailuineen ja moottorikelkka-ajeluineen oli koko perheen tapahtuma 1982. Kuva Perinneyhdistys