Taistelukoulun Upseerikerhon rakennus kesällä 2017. Kuva Puolustusvoimat, Karo Blomberg

Upseerikerho (Huvilarakennus, Kasinorakennus, rakennus n:o 2)

Huvilakautena Koivikon alueen päärakennuksena oli Carl Robert Åkerblomin 1879-1880 rakennuttama huvilarakennus. Alkuperäinen rakennus oli nikkarityylinen, mutta sen ulkoasu on myöhemmin tehdyissä laajennuksissa muuttunut. Rakennuksen alakerran pinta-ala oli n. 180 m2 ja yläkerran asuinpinta-ala oli n. 70 m2. Rakennuksen rungossa on käytetty harvinaista pystyhirsirakennetta. Syynä on todennäköisesti ollut se, että rakennus oli tarkoitus myöhemmin rapata. Ulkovuorauksessa käytettiin kuitenkin vaakalaudoitusta.

Yhdessä huoneessa on vieläkin nähtävissä koristeellinen uuni, joka on todennäköisesti keramiikkatehdas Wilh. Andstén Osakeyhtiön valmistama. Saman huoneen katosta löytyy myös huvilakauden aikaisia ornamenttimaalauksia.

Bertha Sandbergin aikana rakennettiin rakennuksen itäpäätyyn arkkitehti Woldemar Aspelinin suunnittelema tiilirakenteinen laajennusosa, ilmeisesti paloturvalliseksi galleriatilaksi taideteoksia varten. Huone oli pinta-alaltaan n. 67 m2 ja sen yläpuolelle rakennettu huone ja torniosa oli n. 60 m2.

Laajennuksen yhteyteen rakennettiin kolmikerroksinen torniosa. Torniosaa ja toisen kerroksen pohjoisosaa kiersi kaiteella varustettu parveke.

Päällystökoulun aikana huvilarakennusta nimitettiin Kasinorakennukseksi. Rakennukseen tehtiin 1921 pieniä korjauksia, mm. alakerrasta purettiin joitain väliseiniä, jolloin saatiin neljä ruokailusalia, keittiö sekä kirjastohuone rakennuksen koillispäähän. Yläkertaan majoitettiin koulun henkilökuntaa. Yhteensä rakennuksessa oli 14 huonetta. Keskuslämmityksen rakennus sai 1929.

Kasinorakennuksen yläkerta 1800-luvun asussaan. Kuva Perinneyhdistys

Päällystökoulun toiminnan lisääntyessä koulu tarvitsi jatkuvasti uusia tiloja. 1930 käynnistettiin Kasinorakennuksen laajennustyöt, johon tilattiin aluksi piirustukset keravalaiselta R. Kauppiselta. Piirustukset olisivat noudattaneet varsin tarkasti vanhan rakennuksen koristeellista ulkonäköä. Jostakin syystä kuitenkin piirustukset tilattiin helsinkiläiseltä arkkitehti Martti Paalaselta, jonka suunnitelmat muuttivat rakennuksen ulkonäköä huomattavasti.

Rakennuksen muutoksen 1931 yhteydessä rakennus korotettiin kokonaan kaksikerroksiseksi, jolloin sinne saatiin lisää työskentely- ja asuintilaa koulun vakinaisille opettajille. Rakennuksen länsipäätyyn molempiin kerroksiin tehtiin myös kolmen metrin jatke. Yläkertaan saatiin laajennuksen jälkeen yksi asuinhuoneisto, vierashuone, emännänhuoneet ja pari kansliahuonetta. Entisen neljän huoneen tilalle tuli kymmenen huonetta, lisäksi asunnon keittiö ja iso halli.

Rakennuksen ulkomuoto muuttui ja se menetti “nikkarityylisen” ulkoasun, kun tiiliosan lautaverhoilu purettiin ja seinät rapattiin. Samoin pystyhirsirakenteinen runko-osa pystylaudoitettiin ja ikkunoiden koristerakenteet poistettiin. Torniosaa korotettiin puolen kerroksen verran ja suippo katto korvattiin tasakatolla. Torniosassa oli alueen vesisäiliö, joka purettiin vasta 2010-luvulla. Tornin muutokset poistivat lopullisesti rakennuksen yhtenäisen, aikaisemmin varsin harmonisen ulkonäön.

Rakennuksen kokonaispinta-ala nousi 500 neliömetriin. Yläkertaan tuli koulun esikunta, emännöitsijän asunto sekä länsipäätyyn asuinhuoneita. Vierashuonetta kerrotaan Lauri Malmbergin käyttäneen silloin, kun hän vetäytyi työskentelemään Päällystökoululle. Alakertaan tuli kasino kerhohuoneineen, kirjasto sekä keittiö.

Kasinorakennus uudessa ulkoasussa 1932. Kuva Perinneyhdistys, kuvaaja Valokuvaamo Karivalo

Suomen Punaisen Ristin aikana neuvostoliittolainen valvontakomissio suoritti entisen Päällystökoulun tiloihin tarkastuskäynnin. Kerrotaan, että koulun neuvokas talonmies olisi piilottanut tornissa olleet arvokkaat, suojeluskunta-aiheiset lasimaalaukset pahvilevyillä.

Taistelukoulun muutettua alueelle rakennuksen alakertaan sijoitettiin koulun esikunta. Yläkerta oli majoituskäytössä ja sieltä sai koulunjohtaja Adolf Ehrnroothkin poikamiesasunnon.

Rakennuksen alakertaan tehtiin 1957 remontti, jonka jälkeen Taistelukoulun Upseerikerho sai käyttöönsä alakerran tilat, yläkerran jäädessä esikunnan ja asuinkäyttöön. Kerhohuoneistoon kuului juhlasali, oleskeluhuone, ruokasali, baari, opettajainhuone, emännän asuinhuone, vierashuone, keittiö sekä tarvittavat lisätilat.

Esikunta siirtyi 1984 pois ja yläkerran tilat vapautuivat. Puolustusministeri Veikko Pihlajamäen vieraillessa talvella 1986 koululla, ilmoitti hän vierailun päätteeksi, että käynnistetään Upseerikerhon peruskorjaus. Korjaussuunnitelman laati arkkitehti Marja-Liisa Aatola puolustusministeriöstä. Kerhotilojen peruskorjaus saatiin valmiiksi juuri ennen Taistelukoulun 60-vuotisjuhlaa 1987. Kaikki lattiat uusittiin sekä seinät saivat uuden vaaleamman värisävyn. Samoin kalusto ja verhot uusittiin. Näkyvimpiä muutoksia oli myös kaakeliuunin purkaminen keskihuoneesta sekä yläkerran portaikon rakentaminen uudestaan.

60-vuotijuhlien yhteydessä avattiin myös yläkertaan sijoitetut Taistelukoulun Perinnetilat, jotka saivat toimia tiloissa aina vuoteen 2017 saakka. Perinnetilojen suunnittelun toteuttivat koulun sotahistorian opettajat, majuri Ilmari Hakala ja kapteeni Tapio Niitynperä. Perinnetilojen käytössä oli alun perin neljä huonetta, aulatila ja pieni toimistohuone. Myöhemmin jouduttiin yhdestä huoneesta ja toimistotilasta luopumaan, kun sitä tarvittiin toimistohuoneeksi.

Vuonna 2000 avattiin sotaveteraani, maanviljelysneuvos Heikki Talvelan sodanajan perinnekokoelman näyttely, Sotamuistohuone. Tarkoitukseen löydettiin kellaritila, josta saatiin yhtenäinen näyttelytila poistamalla väliseiniä. Huonekorkeutta lisättiin poistamalla lattian alta maata. Valoisuutta lisäsi seinien ja katon hiekkapuhallus, jolla saatiin myös esille kauniit punatiiliset seinät.

Koulunjohtajan huone 1984. Päällystökoulun aikana huone oli emäntä Saima Laurilan asuinhuoneena. Kuva Perinneyhdistys

Päällystökoulun aikana alueen vesihuoltoa varten torniosan yläkertaan rakennettiin n. 150 cm korkea vesisäiliö, joka poistettiin käytöstä jo 1950-luvulla. Vesisäiliö sai olla paikallaan vuoteen 2010, jolloin sen yläpuolelta purettiin tornin katto, jotta teräsrakenteinen säiliö saatiin nostettua pois.

Puolustusvoimien karsiessa kiinteistömassaa myös Upseerikerhon rakennus joutui uudistuksissa punakynän kohteeksi ja puolustusvoimat luopui rakennuksesta vuoden 2019 alusta. Rakennus on siitä lähtien ollut tyhjillään odottamassa jatkokäyttöä.

Upseerikerhon rakennus lokakuussa 1922. Kuva Perinneyhdistys, Elna Granqvistin kokoelma