Kaksi Päällystökoulun johtajana toiminutta upseeria Suojeluskuntaupseerikurssilla kesällä 1926. 3. vasemmalta majuri Niilo Sigell, 4. majuri Ahti Anthos. Kuva Perinneyhdistys

Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajat

Erkki Johannes Raappana

SA-kuva

s. 2.6.1893 Oulujoki 

k. 14.9.1962 Joensuu

Kapteeni (kenraalimajuri). Mannerheim-ristin ritari n:o 3

Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana 26.10.1919-15.9.1920.

Sotakorkeakoulun komentajakurssi 1 1926.

Palveli Jääkäripataljoona 27:ssä 13.1.1916-25.2.1918. Vapaussodassa toimi joukkueenjohtajana Karjalan Ratsujääkärirykmentissä sekä adjutanttina 5. Jääkärirykmentissä.

Talvisodassa Pohjois-Karjalan Ryhmän komentajana.

Jatkosodassa 14. Divisioonan komentajana, Ryhmä Raappanan komentajana.

Viimeisenä tehtävän oli toimia puolustusvoimain komentajan erikoiskäytössä. Hänet määrättiin 5.5.1949 Perä-Pohjolan Sotilasläänin komentajaksi. Samalla päivämäärällä hänet yleisen edun vuoksi vapautettiin puolustuslaitoksen kenraalimajurin virasta.

Konstantin ”Kosti” Sundberg (entinen Slastnikow)

SA-kuva

s. 10.1.1893 Tampere

k. 13.11.1967

Kapteeni (everstiluutnantti).

Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana 1.12.1921-15.3.1922.

Palveli Jääkäripataljoona 27:ssä 27.2.1915-25.2.1918. Vapaussodassa toimi komppanianpäällikkönä 3. Jääkärirykmentin VII pataljoonassa.

Viimeinen palveluspaikka oli talouspäällikön tehtävä Vuoksen Jääkäripataljoonassa, josta hän erosi 1.1.1931 alkaen, jolloin hänet nimitettiin Armeijan Pukimon johtajaksi.

Huugo Reino Kahva (entinen Östman)

SA-kuva

s. 3.1.1896 Pietarsaari

k. 24.11.1948 Helsinki

Kapteeni (majuri).

Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana 1.6.1922-1.4.1923, konekivääriopin ja taktiikan opettajana Suojeluskuntain Päällystökoulussa 1919-1920.

Suojeluskuntajärjestön sotilasohjaajakurssi Suojeluskuntain Päällystökoulussa 1922, suojeluskuntajärjestön piiripäällikkökurssi Suojeluskuntain Päällystökoulussa 1922, suojeluskuntajärjestön komentajakurssi 2 Suojeluskuntain Päällystökoulussa 1928.

Palveli Jääkäripataljoona 27:ssä 5.1.1916-18.2.1918. Vapaussodassa toimi komppanianpäällikkönä 2. Kretanöörirykmentin III Seinäjoen Pataljoonassa.

Talvisodassa 4. ilmatorjuntakonekiväärikomppanian päällikkönä Pohjois-Suomen ryhmässä, pataljoonan komentajana Jalkaväkirykmentti 65:ssä, pataljoonan komentajana Jalkaväkirykmentti 27:ssä.

Jatkosodassa koulutusupseerina Jalkaväen Koulutuskeskus 6:ssa 1941-1942. Evp 1942.

Runar Oskar Lilius

SA-kuva

s. 1.12.1892 Pori

k. 19.1.1975 Pori

Majuri (eversti).

Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana 1.1.1924-1.9.1925,.

Palveli Jääkäripataljoona 27:ssä 5.3.1915-25.2.1918. Vapaussodassa toimi komppanianpäällikkönä 1. Jääkärirykmentin I Pataljoonassa.

Talvisodassa 4. Jalkaväkirykmentti 10:n komentajana, Jalkaväen Koulutuskeskus 7:n päällikkönä.

Jatkosodassa Helsingin Sotilasläänin komentajana, Vaasan Sotilasläänin komentajana, Suomenlahden Sotilasläänin komentajana. Evp 1944

Toivo Fritjof Winqvist (myöhemmin Veistaro)

SA-kuva

s. 20.5.1895 Helsinki

k. 7.8.1971 Helsinki

Majuri (eversti).

Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana 16.12.1924-10.9.1925.

Suojeluskuntajärjestön komentajakurssi 1 Suojeluskuntain Päällystökoulussa 1926.

Palveli Jääkäripataljoona 27:ssä 1.5.1916-25.2.1918. Vapaussodassa toimi joukkueenjohtajana 4. Jääkärirykmentin IX Pataljoonassa.

Talvisodassa IV Armeijakunnan huoltopäällikkönä.

Jatkosodassa IV Armeijakunnan huoltopäällikkönä, Karjalan Armeijan (myöhemmin Aunuksen Ryhmä) huoltopäällikkönä, IV Armeijakunnan ilmasuojelupäällikkönä, huoltotehtävissä Päämajassa ja Päämajan rikostutkimusosaston tutkijaupseerina..

Viimeinen palveluspaikka oli Savon Prikaatin esikuntapäällikön tehtävä, josta siirtyi liike-elämän palvelukseen 1932.

Niilo Viktor Sigell (myöhemmin Hersalo)

SA-kuva

s. 14.3.1895 Hollola

k. 13.2.1979 Hollola

Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana 1.9.1925-9.6.1928. Suojeluskuntain Päällystökoulun taktiikansoveltamiskurssien johtajana 1.2.-1.9.1925.

Opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston maanviljelys-taloudellisessa tiedekunnassa 1914-1917, aktiiviupseerikurssi Kadettikoulussa 1920, kävi yleisesikuntaupseerikoulutuksen Saksassa 1925, Ruotsin jalkaväen ampumakoulun kapteeni- ja majurikurssit 1926.

Perusti ja harjoitti palosuojeluskuntia Lahden ja Lappeenrannan piirissä kesällä ja syksyllä 1917 sekä toimi 29.1.1918 saakka Kaakkois-Suomen suojeluskuntapiirin piiriasiamiehenä. Vapaussodassa Pohjanmaan vapaaehtoisten joukkueenjohtajana, Pohjois-Hämeen Rykmentin I Pataljoonassa (ns. Kalmin pataljoona) komppanian varapäällikkönä, komppanianpäällikkönä ja erillisosaston johtajana, komentajan apulaisena sekä Lahden vankileirin päällikkönä.

Talvisodassa 1. Täydennysdivisioonan komentajana Päämajan reservissä ja 21. Divisioonan komentajana.

Jatkosodassa 15. Divisioonan komentajana.

Viimeinen palveluspaikka oli Satakunnan Sotilasläänin komentajan tehtävä, josta jäi eläkkeelle 14.6.1946

Ahti Olavi Anthos

SA-kuva

s. 29.6.1897 Toholampi 

k. 30.12.1944 Helsinki

Majuri (everstiluutnantti).

Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana 1.1.1928-1.1.1931.

Suomen tykistökoulu, Perkjärven tykistöampumakurssi 1918.

Palveli Jääkäripataljoona 27:ssä 11.1.1918-25.2.1918. Vapaussodassa toimi tykinjohtajana Jääkäritykistössä, patterinpäällikkönä Jääkäritykistöprikaatin II Patteristossa.

Talvisodassa Keski-Pohjanmaan Suojeluskuntapiirin päällikkönä.

Jatkosodassa pataljoonankomentajana Jalkaväen Koulutuskeskus 4:ssä. Loukkaantui Forssassa 1942 ja siirrettiin 35. Sotasairaalaan, jossa kuoli 30.12.1944.

Martti Vilho Vihma (entinen Wichmann)

SA-kuva

s. 12.2.1898 Turku

k. 8.9.1963 Tuusula

Eversti

Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana 1.1.1931-12.10.1939, 11.6.1940-15.7.1940

Kävi yleisesikuntaupseerikoulutuksen Saksassa 1923-1925.

Vapaussodassa Pohjois-Hämeen Rykmentin III pataljoonan 10. komppanian päällikkö.

Talvisodassa Kankaanpään koulutuskeskuksen komentajana, ulkomaalaisten vapaaehtoisten vastaanottokeskuksen johtajana ja kenraali Linderin yhteysupseerina, esikuntapäällikön apulaisena Kotijoukkojen Esikunnassa.

Jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 56:n komentajana, koulutusosaston päällikkönä Kotijoukkojen Esikunnassa, II Armeijakunnan va. esikuntapäällikkönä.

Viimeinen palveluspaikka oli Tuusulan Sotilaspiirin päällikön tehtävä, josta jäi eläkkeelle 6.2.1946.

Kaarlo Oskar Eino Vaala

SA-kuva

s. 15.1.1899 Turku

k. 13.1.1982 Helsinki

Eversti (kenraaliluutnantti)

Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana 8.8.1940-16.6.1941, 3.3.1942-8.8.1942

Suomen Tykistökoulun kurssi A1 1918, tykistön täydennyskurssi Tykistökoulussa 1920. Sotakorkeakoulun yleisen osaston kurssi 1 1926.

Vapaussodassa vapaaehtoisena suojeluskuntajoukoissa Lauttakylässä, joukkueenjohtajana Porin Rykmentissä.

Talvisodassa Jalkaväkirykmentti 13:n komentajana.

Jatkosodassa Kotijoukkojen Esikunnan huoltopäällikkönä, Jalkaväkirykmentti 13:n komentajana, Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana, Päämajan komento-osaston päällikkönä.

Viimeinen palveluspaikka oli Rajavartiolaitoksen päällikön tehtävä, josta jäi eläkkeelle 15.1.1962.

Bertel Ossian Ikonen

SA-kuva

s. 28.7.1899 Tampere 

k. 26.2.1990 Helsinki

Eversti

Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana 11.8.1942-21.5.1943

Viipurin Upseerikokelaskurssi 1919.

Vapaussodassa ryhmänjohtajana Iisalmen 1. Vapaaehtoisessa jalkaväkikomppaniassa, ryhmänjohtajana Pohjois-Savon Rykmentin I Pataljoonassa.

Talvisodassa komentotoimiston päällikkönä Kotijoukkojen Esikunnassa, Jalkaväkirykmentti 62:n komentajana.

Jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 45:n komentajana, Jalkaväkirykmentti 5:n komentajana, 7. Divisioonan komentajan viransijaisena, Jalkaväkirykmentti 9:n komentajana, Ratsuväkiprikaatin komentajan viransijaisena, Jalkaväkirykmentti 21:n komentajan viransijaisena, Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana.

Ollut pidätettynä asekätkentäjutun yhteydessä 1945-1946 ja tuomittu. Erosi vakinaisesta palveluksesta 1950.

Urho Aksel Tähtinen

SA-kuva

s. 16.3.1899 Antrea

k. 21.12.1982 Helsinki

Eversti

Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana 8.6.1943-5.9.1943

Kadettikoulun kurssi 1 1920, Sotakorkeakoulun yleisen osaston kursi 1928.

Vapaussodassa Vöyrin Sotakoulun mukana, joukkueenjohtajana Karjalan Armeijan 3. Rykmentissä.

Talvisodassa komento- ja järjestelyosaston päällikkönä Kotijoukkojen Esikunnassa, Jalkaväkirykmentti 38:n komentajana

Jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 10:n komentajana, Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana, järjestelyosaston päällikkönä Päämajassa, Ratsuväkiprikaatin komentajana, järjestelyosaston päällikkönä Päämajassa.

Ollut pidätettynä asekätkentäjutun yhteydessä noin 17 kuukautta 1946-1947. Syyte hylättiin 1948.

Viimeinen palveluspaikka oli Perä-Pohjolan Sotilasläänin va. komentajan tehtävä. Hän jäi eläkkeelle 1950.

Eini Ilmari Virkki

SA-kuva

s. 17.9.1893 Turku

k. 12.10.1972 Helsinki

Eversti

Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana 5.9.1943-27.7.1944

Tykistöupseerikurssi 1918, Sotakorkeakoulun yleisen osaston kursi 1927.

Talvisodassa Jalkaväkirykmentti 34:n komentajana.

Jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 15:n komentajana, koulutustarkastajana Kotijoukkojen Esikunnassa, koulutusosaston päällikkönä Päämajassa, Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana.

Ollut pidätettynä asekätkentäjutun yhteydessä noin 17 kuukautta 1946-1947. Syyte hylättiin 1948.

Viimeinen palveluspaikka oli Sotakorkeakoulun opettajan tehtävä. Hän jäi eläkkeelle 1953.

Väinö Ilmari Forsberg

SA-kuva

s. 19.1.1895 Turku 

k. 2.10.1966 Helsinki

Eversti

Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana 23.8.1944-6.11.1944, opettajana Suojeluskuntain Päällystökoulussa 1934-1937.

Taktiikan soveltamiskurssi Suojeluskuntain Päällystökoulussa 1927, komppanianpäällikkökurssi Taistelukoulussa 1929, suojeluskuntajärjestön komentajakurssi Suojeluskuntain Päällystökoulussa 1931.

Palveli Jääkäripataljoona 27:ssä 3.3.1916-25.2.1918. Vapaussodassa toimi joukkueenjohtajana 2. Jääkärirykmentissä.

Talvisodassa toimisto- ja osastopäällikkönä Kotijoukkojen Esikunnassa.

Jatkosodassa osastopäällikkönä Kotijoukkojen Esikunnassa, Jalkaväen Koulutuskeskus 1:n päällikkönä, toimistopäällikkönä Kotijoukkojen Esikunnassa, Jalkaväkirykmentti 48:n komentajan apulaisena ja komentajana, Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajana.

Viimeinen palveluspaikka oli Pohjois-Uudenmaan Sotilaspiirin komentajan tehtävä. Hän jäi eläkkeelle 1955.