Puolustusvoimien Kurssikeskuksen aluetta. Kuva Puolustusvoimat
Koulutus
Organisaatiot ja johtajat
Organisaatiot
Nykyisellä Puolustusvoimien Kurssikeskuksen alueella toimi Taistelukoulun jälkeen isäntänä Maanpuolustuskorkeakoulu, jonka Tuusulassa sijaitsevat Jatkotutkinto-osaston osat vastasivat esiupseerikurssin ja viimeisten jalkaväen kapteenikurssien toteutuksesta. Maanpuolustuskorkeakoulun toiminta keskitettiin Santahaminaan vuoden 1996 alusta.
Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus perustettiin 1.1.1993. Se toimi aluksi hajautettuna Helsingissä, mutta heinäkuussa 1996 se siirtyi Tuusulaan, Maanpuolustuskorkeakoululta vapautuneisiin tiloihin. Kehittämiskeskus oli pieni organisaatio, johon kuului 65-70 sotilas- ja siviilihenkilöä. Omien päätehtäviensä lisäksi sen tehtäviin kuului tukea puolustusvoimien kurssi- ja seminaaritoiminta. Niinpä alue tuli tutuksi suurelle osalle puolustusvoimien henkilöstöä, kun he osallistuvat Kehittämiskeskuksen tiloissa järjestettyihin koulutustapahtumiin.
Vuoden 2006 alusta Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus liitettiin Maanpuolustuskorkeakouluun. Tuusulaan muodostettiin Täydennyskoulutus- ja Kehittämiskeskus. Se jatkoi pääosin niitä tehtäviä, mitä Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus oli tehnyt. Maanpuolustuskorkeakoulu jatkoi toimintojensa keskittämistä ja vuoden 2015 alusta alueella aloitti toimintansa Puolustusvoimien Palvelukeskus. Seuraava muutos oli se, että alue nimettiin vuonna 2018 Puolustusvoimien Kurssikeskukseksi.
Taistelukoulu Markovillassa
Tähän osioon on sijoitettu Taistelukoulun toiminta Viipurin Markovillassa. Vuosina 1927 – 1939 Taistelukoulu toimi alun perin venäläistämiskauden seminaariksi rakennetussa rakennuksessa. Taistelukoulu sijoitettiin samaan rakennukseen, jossa jo toimi aliupseereita kouluttava Jalkaväen Kapitulanttikoulu. Koulut yhdistettiin jo vuonna 1928 ja aliupseerien koulutus jatkui koulun Aliupseeriosastossa.
Lokakuun 6. päivänä 1939 puolustusministeriön koulutusosastolla allekirjoitettiin käsky; ”Sotaväen päällikkö käskee keskeyttämään Taistelukoulussa käynnissä olevat kurssit. Oppilaat komennetaan joukko-osastoihinsa.” Neljä päivää myöhemmin lakkautettiin Taistelukoulu, Sotakorkeakoulu, Sotateknillinen koulu, Kadettikoulu, Sotilashallinnollinen koulu, Suojeluskuntain Päällystökoulu ja Reserviupseerikoulu. Niiden tilalle perustettiin poikkeustilan ajaksi Sotakoulutuskeskus Kankaanpäähän.
Taistelukoulun johtajat
Taistelukoulun johtajina ehti toimia 17 upseeria. Kolme johtajista, everstiluutnantit Hannes Olkkonen, Aarne Blick ja eversti Albert Puroma, olivat aloittaneet Saksassa jääkäreinä. Everstiluutnantti Väinö Oinonen ja eversti Sakari Simelius olivat käyneet Viipurin Upseerikokelaskurssin. Eversti Adolf Ehrnrooth oli ensimmäinen Kadettikoulun käynyt upseeri, samoin kuin eversti Paavo Hirvelä ja kaikki hänen jälkeensä palvelleet koulunjohtajat.
Vapaussotaan osallistuivat Hannes Olkkonen, Väinö Oinonen, Aarne Blick ja Albert Puroma. Viimeinen talvi- ja jatkosotiin osallistunut koulunjohtaja oli Sakari Rusama. Taistelukoulun johtajista kolme sai Mannerheim ristin, Aarne Blic, Albert Puroma ja Adolf Ehrnrooth.
Sakari Simelius ja Adolf Ehrnrooth etenivät sotilasurallaan jalkaväenkenraaleiksi. Kenraaliluutnanteiksi etenivät Väinö Oinonen, Aarne Blick, Albert Puroma, Unto Matikainen, Pentti Multanen ja Erkki Rannikko. Kenraalimajuriksi eteni Hannu Särkiö.
Taistelukoulun johtajat
Suojeluskuntain Päällystökoulun johtajina ehti toimia 13 upseeria. Heistä kuusi oli palvellut Saksassa Jääkäripataljoona 27:ssä. Eversti Bertel Ikonen oli suorittanut Viipurin Upseerikokelaskurssin. Majuri Niilo Sigell (myöhemmin Hersalo) oli käynyt aktiiviupseerikurssin Kadettikoulussa. Suomen Tykistökoulun kurssin suorittivat everstit Kaarlo Vaala ja Eino Virkki. Kadettikoulun suorittaneita upseereita oli ainoastaan eversti Urho Tähtinen.
Vapaussotaan olivat osallistuneet kaikki Päällystökoulun johtaja. Siviilitehtäviin siirtynyttä Kosti Sundbergia lukuun ottamatta kaikki koulunjohtajat osallistuvat talvi- ja jatkosotaan. Kenraalimajuri Erkki Raappanasta tuli Mannerheim ristin ritariksi 3. elokuuta 1941 kolmantena ristin saajana.
Kenraaliluutnantiksi eteni Eino Virkki. Hänen lisäkseen kenraalikuntaan ylenivät kenraalimajurit Erkki Raappana ja Niilo Hersalo.
