Search
Close this search box.

Lotta-Svärd X -yhdistyksen lottia  lentokonehallissa Junkersin edessä. n. 1933. Kuva Perinneyhdistys

Päällystökoulun aikaa

Junkers Junior A50ce OH-SKY

Suojeluskunnat sai keväällä 1931 400.000 markan lahjoituksen Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Salamalta. Suojeluskuntain päällikkö päätti käyttää osan rahasta lentokoneen hankkimiseksi Päällystökoululle. Koneen avulla oli tarkoitus antaa komentaja- ja komppanianpäällikkökurssien oppilaille kenttäarmeijan upseerilta vaadittavaa tuntemusta ja tottumusta yhteistoimintaan omien lentäjien kanssa.

Konetta valittaessa päädyttiin saksalaiseen Junkers Junior A50:een, jonka etuna pidettiin sitä, että se oli ensimmäinen kokometallirakenteinen urheilukone. Kone sai tunnuksekseen ilma-alusrekisteriin OH-SKY, eli kansallisuustunnus ja kirjaimet SKY, kuten Suojeluskuntain Yliesikunta.  

Junkersin lensi Saksasta Suomeen kapteeni Eino Bremer, joka laskeutui vaiherikkaan matkan jälkeen 23.2.1931 Katajanokan satamaan. Matka Dessausta Suomeen kesti toista viikkoa, sillä matkalla Könisbergiin (nyk. Kaliningrad) hän joutui sankan sumun takia laskeutumaan Stolpiin (nyk. Slupsk), jossa oli odotettava viikon päivät sopivaa lentosäätä. Stolpista matka jatkui Köningsbergin, Riian ja Tallinnan kautta Helsinkiin. Samalla kun Bremer toi suojeluskuntien koneen, hänen veljensä kapteeni Väinö Bremer toi omaan yksityiskäyttöön toisen koneen, OH-ABB:n.

Vaikka konetta hankittaessa oli varauduttu siihen, että kone joudutaan säilyttämään ulkona, käynnistyi lentokonehallin rakennus jo maaliskuussa. Rakennus oli valmiina, kun kone 29.5.1931 merkittiin ilma-alusrekisteriin. Hallin paikka oli hiukan Grönroosin huvilasta pohjoiseen.

Koneen käyttö jäi vähäiseksi, sillä koneella ei ollut vakituista lentäjää ja polttoaine- ja huoltomäärärahatkin jäivät vähäiseksi. Lähinnä konetta kävi lentämässä kapteeni Heikki Huhtinen. Kone merkittiin 11.3.1936 ilmavoimien kirjoihin ja se sai tunnuksen SK-1. Siinä vaiheessa koneella oli lennetty vain 155 tuntia.

Junkers Malmin kentällä keväällä 1939. Kuva Militaryimages

Kone oli ollut jonkin aikaa poissa käytöstä, joten Suomen ilmapuolustusliiton vuokratessa konetta jatkokoulutuskursseja varten, jouduttiin se ensin katsastamaan Santahaminassa. Kun kone oli lentäjänään kersantti Veikko Rimminen 19.2.1938 matkalla Santahaminasta Keljoon, pysähtyi sen moottori Tuomarinkylän kohdalla ja kone joutui tekemään pakkolaskun n. 1,5 km Backas-tilasta länteen. Paikalla oli laaja peltoaukea, jossa ei ollut myöskään puhelin- tai sähköjohtoja, joten lentäjä onnistui laskeutumaan onnellisesti ja pysäyttämään koneen 50 m:n päähän Vantaan jokiuomasta.

Moottorihäiriö oli johtunut polttoaineeseen päässeestä vedestä tai jäästä ja moottori saatiin käyntiin pakkolaskupaikalla. Kone jouduttiin kuitenkin hinaamaan tielle, sillä epätasaisella pellolla laskuteline oli hiukan vaurioitunut. Kone siirrettiin autolla Santahaminaan korjattavaksi. Korjausten jälkeen kone luovutettiin Erilliselle lentolaivueelle Santahaminaan 11.11.1938.

Kone pakko-otettiin ilmavoimille lokakuussa 1939. Koneella lennettiin vuonna 1939 vain muutama lento. Talvisodan aikana koneella lennettiin ensimmäisen kerran 12.3.1940, jolloin sillä lennettiin lyhyt koelento. Lento päättyi käyntihäiriön jälkeen pakkolaskuun ja konevaurioon. Kone hylättiin ja poistettiin kirjanpidosta 9.4.1940 vain 204 tuntia lentäneenä. Väinö Bremer osti 1942 käyttökelpoisia osia koneensa OH-ABB varaosiksi.

Kysymyksiä tai palautetta aineistosta?