Esiupseerikurssi 31 kielikokeessa kieliluokassa 1978. Kuva Perinneyhdistys

Taistelukoulun kurssien osaamisen mittaaminen

Taistelukoulun kurssien osaamisen mittaaminen ja arviointi antoi tietoa oppilasupseereiden osaamisesta ja sen tasosta. Arvioinnilla pyrittiin osaltaan varmistamaan, että osaaminen vastasi kurssien tavoitteissa määritettyjä tietoja ja taitoja. Koska kyseessä oli upseerien koulutusjärjestelmään kuuluvat kurssit, oppilasupseerit laitettiin jonoon eli muodostettiin tuloslista osoitettujen kyvykkyyksien perusteella. Vain opettajien tiedossa olleen listan perusteella palkittiin parhaat eli jaettiin palkinnot, myönnettiin stipendit ja muut huomionosoitukset kurssin päättäjäisissä. Menestyminen kurssilla ja osoitettu erikoisosaaminen vaikuttivat osaltaan urakehitykseen ja tuleviin työtehtäviin.

Kurssien johdolle ja opettajille mittaaminen ja arviointi antoi perusteita opetuksen laadun jatkuvalle kehittämiselle. Osaamisen mittaaminen oli kokonaisuuden kannalta hyvin vaikuttavaa toimintaa.

Kapteenikurssien aineiden painottamisessa otettiin jo vuonna 1929 käyttöön Sotakorkeakoulun mallin mukaan painokertoimia asteikolla 3-10. Kurssien arvosteltavat aineet ja niiden painokertoimet olivat 1990-luvun alkupuolella:

  • taktiikka 15,
  • johtamistaito 10,
  • kasvatus- ja opetusoppi 10,
  • hallinto 7,
  • sotatekniikka 7,
  • tutkijakoulutus 7,
  • turvallisuuspolitiikka 5,
  • historia 3,
  • liikuntakasvatus 3,
  • yleinen tekniikka 3 ja
  • vieras kieli 3.

Käytännössä osaamista mitattiin kokeilla, joita Taistelukoulussa kutsuttiin koulutöiksi. Koulutyöt olivat paitsi oppimisen mittaamista myös tärkeitä koulutustapahtumia erityisesti palautustilaisuuksien kautta. Kapteenikurssien vakiintunut koulutyöluettelo sisälsi 19 koulutyötä ja 6 kilpailua. Pääaine taktiikan teoriakoulutyö järjestettiin kurssin alkupuolella sekä sovelletut kolme viiden tunnin koulutyötä taktiikan harjoitusten lopussa. Myös kolmen tunnin koulutyötutkielma kirjoitettiin jostakin taktillisesta aiheesta. Aselaji- ja huollon taktiikan sekä johtamisen tehtävät sisältyivät sovellettuihin koulutöihin. Johtamisopista järjestettiin lisäksi tunnin teoriakoulutyö.

Koulutustaidosta kirjoitettiin tutkielma ja järjestettiin sovellettu koulutyö. Sotatekniikasta järjestettiin kahden tunnin teoriakoulutyö ja yleiseen tekniikkaan kuuluvista todennäköisyyslaskennasta ja tilasto-opista, matematiikasta ja fysiikasta sekä tietotekniikasta omat koulutyönsä. Turvallisuuspolitiikasta ja historiasta kirjoitettiin koulutyötutkielmat. Vieraasta kielestä pidettiin kahden tunnin tasokoe ja kolmen tunnin loppukoe.

Liikuntakasvatusta mitattiin kilpailuilla, joita olivat syksyn pimeäsuunnistus, talven 10 km:n hiihto, kevään suunnistuskilpailu sekä sotilas 3-ottelun lajit uinti, ammunta ja maastojuoksu.

Myös urheilusuoritukset vaikuttivat arvosanoihin. Lisäksi parhaat palkittiin kurssin päättyessä, 1976. Kuva Perinneyhdistys

Oppilasupseerit laativat kurssin aikana pitkäjänteisyyttä ja paljon työtä vaativan tutkielman, arvosteltavan koulutyön. Tutkielmalla mitattiin laatijan henkistä kypsyyttä ja kykyä tuottaa omiin tutkimuksiinsa perustuva, looginen, ymmärrettävä, oikeakielinen ja perusteltuja johtopäätöksiä sisältävä asiakirja. Kullekin oppilasupseerille nimettiin tutkielman ohjaaja koulun opettajista ja muusta henkilöstöstä.

Kurssien lopussa kerättiin luonnollisesti myös oppilasupseerien palautteet, joiden keskeiset havainnot kirjattiin kurssikertomuksiin. Palautteet otettiin huomioon seuraavien kurssien opetussuunnitelmia laadittaessa.

Esiupseerikurssien oppilasupseerien osaamista mitattiin samoin perusjärjestelyin kuin kapteenikurssien.