Puolustusvoimien Koulutuksen  Kehittämiskeskuksen henkilöstö 2005. Kuva Puolustusvoimat Juhani Kandell.

Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus (PvKK)

Perustaminen

Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus perustettiin 1.1.1993 siirryttäessä puolustusvoimien uuteen hallintojärjestelmään. Eversti Kari F. Jääskeläinen sai tuolloin tehtäväkseen koota puolustusvoimien ydinalueelle, eli koulutukseen keskittyvän joukko-osaston, joka toimisi suoraan Pääesikunnan alaisuudessa.

Eversti Jääskeläisen johdolla koottiin pääesikunnassa tai sen johdossa erillään olleet, koulutus- sekä käyttäytymistieteellistä tutkimusta, koulutusmateriaalia sekä valokuvia tuottaneet osat yhteen laitokseen. Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus muodostettiin opetusmenetelmä-, sotilaskasvatus-, ohjesääntö- ja sotilaspsykologian toimistoista sekä pääesikunnan kuvakeskuksesta.

Uusi joukko-osasto oli aluksi vielä pieni ja käsitti vain noin 50 palkattua henkilöä. Sen organisaatio jakautui hallintoa hoitamaan perustetun kanslian lisäksi
– tutkimusosastoon,
– tekniseen kehittämisosastoon,
– oppimateriaaliosastoon sekä
– kuvaosastoon.

Joukko-osasto toimi aluksi hajallaan pääkaupunkiseudun alueella Katajanokalla, kantakaupungissa ja Santahaminassa.

Siirtyminen Tuusulaan Taistelukoulun alueelle ja Esikuntakoulun liittäminen keskukseen

Taistelukoulun alueen tilat vapautuivat muuhun käyttöön Maanpuolustuskorkeakoulun Esiupseerikurssien siirtyessä Santahaminaan vuoden 1996 alussa. Tilojen uudeksi isännäksi määrättiin Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus. Näin keskus sai pääosiensa toiminnoille vihdoin yhtenäiset puitteet Tuusulasta. Kuvaosasto jäi kuitenkin edelleen Santahaminaan.

Tilojen kunnostamisen jälkeen Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus pääsi vihdoin muuttamaan Tuusulaan heinäkuun alussa 1996. Samalla tähän joukko-osastoon liitettiin uutena kokonaisuutena Esikuntakoulu, joka siirtyi Tuusulaan Lahden Hennalasta henkilöstöineen, majuri Pertti von Hertzenin johdolla.

Uudet tilat ja uudistunut organisaatio mahdollistivat entistä paremmin koulutuksen kehittämiseen suunnattujen voimavarojen tehokkaamman käytön.

Kehittämiskeskuksen johtajien tehtävien vaihto 1999. Kuva Puolustusvoimat

Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus tehtävät

Kehittämiskeskuksen toimintaa ohjasi pääesikunnan henkilöstöalasta eli koulutus-, henkilöstö- ja asevelvollisuusasioista vastaava henkilöstöpäällikkö, jonka suorassa alaisuudessa keskus toimi. Henkilöstöpäällikön keskukselle asettamat päätehtävät olivat

  1. Tutkia ja kehittää puolustusvoimien henkilöstöalaa
  2. Tutkia ja kehittää puolustusvoimien koulutuksessa, opinnoissa ja työssä tarvittavia menetelmiä ja tuottaa niissä tarvittavia materiaaleja, palveluja ja teknologioita
  3. Kehittää ja toteuttaa käyttäytymistieteellisiä soveltuvuus- ja henkilöarviointeja
  4. Kehittää ja toteuttaa puolustusvoimien sekä rajavartiolaitoksen eri henkilöstöryhmien (upseerit, erikoisupseerit, opistoupseerit, sotilasammattihenkilöt ja siviilit) henkilöstöalan perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta
  5. Toimia oman alansa asiantuntijana puolustusvoimissa
  6. Tukea puolustusvoimien kurssi- ja seminaaritoimintaa.

Kokonaisuutena Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus oli asiantuntijaorganisaatio, joukko-osasto, jonka henkilöstö koostui pelkästään palkatusta henkilöstöstä. Kaikkiaan Esikuntakoulun liittämisen myötä keskuksessa palveli noin 65–70 sotilas- ja siviilihenkilöä ja se oli puolustusvoimien pienimpiä itsenäisiä joukko-osastoja.

Organisaatio uudistuu tehtävien monimuotoisuuden ja kansainvälisyyden lisääntymisen myötä

Uusien tehtävien ja teknologian sekä kansainvälistymisen asettamien vaatimusten lisäännyttyä tuli tarve uudistaa Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen organisaatiota. Tämä tapahtui vuoden 2002 alussa, keskusta vuodesta 1998 alkaen johtaneen, eversti Kari Kokkosen toimeenpanemana. Uudistuksessa Kehittämiskeskus sai organisaatioonsa keskuksen johtajaa avustavan apulaisjohtajan (esikuntapäällikkö). Ensimmäisenä apulaisjohtajana ja hallinto-osaston johtajana toimi everstiluutnantti Risto Mäkelä ja myöhemmin everstiluutnantti Jyrki Tulppala.

PVKK:n organisaatio ja Tuotanto-osaston tehtävät 2003. Piirros Puolustusvoimat.

Hallinto-osasto (aiemmin kanslia)

Kanslian tehtävät olivat vuosien kuluessa lisääntyneet ja monimuotoistuneet niin henkilöstö-, palkka- ja taloushallinnossa, mutta erityisesti keskuksen tietoteknisten järjestelmien hallinnassa. Näiden kaikkien tehtävien koordinoimiseksi perustettiin hallinto-osasto, jonka johtajaksi määrättiin Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen apulaisjohtaja oman tehtävänsä ohella. Hallinto-osasto tarjosi koko joukko-osastolle keskitetyt hallintopalvelut.

Käyttäytymistieteiden osasto (aiemmin sotilaspsykologian toimisto)

Tutkimusosastosta muodostettiin puolustusvoimien käyttäytymistieteellistä tutkimusta ja henkilöarviointeja tuottava käyttäytymistieteellinen osasto. Osaston henkilöstöön kuuluivat kaikki puolustusvoimien palveluksessa olevat psykologit ja käyttäytymistieteelliset tutkijat.

Osasto toteutti kaikki puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen palkatun henkilöstön palvelukseen ottoon liittyvät käyttäytymistieteelliset testit. Tärkeimpinä näistä mainittakoon kadettien ja lentäjien sekä laskuvarjo- ja erikoisjääkärien valinnat sekä ylemmän johdon kompetenssiarviot. Vuosittain testattiin ja arvioitiin 5 500–6 000 henkilöä yli 30 eri ryhmässä.

Varusmiesten peruskokeista vastaamalla osasto tutki vuosittain koko varusmiesikäluokan, eli lähes 30 000 henkilöä vuodessa. Osasto tuotti lisäksi puolustusvoimien johdon ja muiden tarvitsijoiden käyttöön erilaisia reserviläis- ja henkilöstökyselyjä. Myös Finnairin lentäjävalintoja tuettiin käyttäytymistieteellisin arvioin.

Osasto toimi aluksi professori Juhani Sinivuon ja myöhemmin professori Jukka Leskisen johdossa.

Käyttäymistieteiden osasto testaa lentäjiksi valittavat. Kuva Puolustusvoimat.

Teknologiaosasto (aiemmin tutkimus- ja kehittämisosasto)

Alkuun tutkimus- ja kehittämisosaston nimellä aloittanut ja sittemmin teknologiaosastoksi nimensä vakiinnuttanut osasto vastasi kaikenlaisen teknologian hyväksikäytön tutkimisesta ja käyttöönotosta puolustusvoimien koulutuksessa, opinnoissa ja työskentelyssä.

Koulutusteknologioiden tutkimus- ja kehittämiskohteina olivat mallinnuksen, simuloinnin ja virtuaalitodellisuuden (MSV) tuotteet eli käytännössä erilaiset tekniset ja taktis-operatiiviset simulaattorit. Tavoitteena oli luoda kustannustehokkaasti todentuntuisia harjoitusolosuhteita ja -tilanteita ilman omia tappioita.

Opetusteknologioissa siirryttiin kaksituhatluvun vaihteen Avoimista oppimis- ja työskentely-ympäristöistä (AVOT) puolustusvoimien koulutusportaalin (KOPO, katso esittelyvideo vuodelta 2005) ja sen jälkeisten teknologioiden (mm. Leijonaportaali, PVMoodle.fi ) kehittämiseen. Tavoitteena oli saada työkalu palkatun henkilöstön ja reserviläisten sekä sittemmin myös varusmiesten etä- ja monimuoto-opiskeluun.

Työskentelyteknologioiden päätuote oli puolustusvoimien esikuntajärjestelmä (EJ), joka jalostui kehitystyön myötä puolustusvoimien asianhallintajärjestelmäksi (PVAH).

Teknologiaosaston johtajana toimivat mm everstiluutnantti Jyrki Tulppala sekä majuri Pekka Kortelainen.

Tuotanto-osasto (aiemmin Kuvakeskus sekä oppi- ja koulutusmateriaalituotanto)

Tuotanto-osaston tehtäväkenttä oli hyvin monipuolinen. Osasto vastasi varusmiesten, reserviläisten sekä palkatun henkilökunnan koulutuksen tarpeisiin valmistamalla opetuselokuvia, kokonaisia opetuspaketteja ohjekirjoineen, oppituntikalvoja, ohjesääntöjä sekä erilaisia muita painotuotteita. Osasto ylläpiti koko puolustusvoimien kuva-alaa (myöhemmin kuvakeskus) ja vastasi puolustusvoimien lomaketuotannosta.

Korkeatasoisia, kansainvälisesti arvostettuja ja palkittuja opetuselokuvia tehtiin vuosittain 3–5 kappaletta. Ohjesääntöjä, oppaita ja opetuspaketteja valmistui vuosittain yhteensä 20–30. Puolustusvoimien koulutusportaalin valmistuttua julkaistiin nämä tuotteet siellä myös digitaalisessa muodossa.

Kuvakeskus dokumentoi kuvaamalla puolustusvoimien kaikkea toimintaa ja arkistoi kuvat sekä videotallenteet. Alkuvaiheessa kuvakeskukseen kuului myös puolustusvoimien elokuva-arkisto, joka liitettiin sittemmin Suomen Elokuva-arkistoon 2002.

Osaston lomaketuotannon erikoisalana oli suunnitella, tuottaa ja ylläpitää kaikki puolustusvoimien paperiset ja sähköiset lomakkeet.

Tuotanto-osaston tehtävänä oli myös tuottaa ja ylläpitää puolustusvoimien elektroniset sanakirjat.

Tuotanto-osaston pitkäaikaisena johtajana toimi majuri Jukka Haltia.

Yksi Tuotanto-osaston opetuselokuvista on vuonna 1998 julkaistu Taistelukenttä. Videoita on nähtävissä ”Mediakirjastossa”.

Henkilöstökoulu (aiemmin Esikuntakoulu)

Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen Henkilöstökoulu vastasi puolustusvoimien henkilöstöalan (ent. esikunta- ja komentoalan) koulutuksesta toimeenpanemalla vuosittain 10–15 henkilöstöjohtamisen ja yli 20 tietotekniikan opetustilaisuutta. Kohderyhminä olivat kaikki puolustusvoimien tasot ylimmästä johdosta toimistohenkilöstöön. Kaikkiaan näistä tilaisuuksista kertyi vuosittain yli 4 000 oppilasvuorokautta.

Koulu järjesti vuosittain myös 3–4 esikunta- ja komentoalan kertausharjoitusta sekä antoi runsaasti, vuosittain yli 400 henkilötyöpäivää, erilaista henkilöstöalan asiantuntija-apua muille joukoille.

Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen eräänä keskeisenä tehtävänä oli puolustusvoimien kurssi- ja seminaaritoiminnan tukeminen. Tämä tehtävä määrättiin Henkilöstökoulun hoidettavaksi. Entiset Taistelukoulun luokka- ja oppilasmajoitustilat muutettiin viihtyisiksi seminaarimajoitus- ja työtiloiksi. Näissä PvKK:n tiloissa järjestettiin vuosittain yli 200 puolustusvoimien eri puolustushaarojen, esikuntien ja joukko-osastojen koulutus- ja seminaaritilaisuutta. Parhaina vuosina näihin tilaisuuksiin osallistui yli 11 000 vierasta, joista iso osa, yli 7 000 henkilöä, myös majoittui talon tiloissa. Tästä seminaaritoiminnan tukemismahdollisuudesta oli merkittävä taloudellinen hyöty puolustusvoimille, kun osallistujia ei tarvinnut majoittaa hotelleihin.

Henkilöstökoulun johtajana toimi everstiluutnantti Mika Peltoniemi.

Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen tunnus ja johtajat

Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen joukko-osastotunnuksena oli graafikko Juhani Vepsäläisen suunnittelema, sotilasmiekan eteen siipensä levittävä huuhkaja. Eläimenä pöllö tai huuhkaja on aina symboloinut oppimista, älyä tai viisautta.

Lähes kymmenen toimintavuoden ajan Kehittämiskeskuksen maamerkkinä upseerikerhorakennuksen tangossa liehui niin ikään Vepsäläisen suunnittelema viiribanneri, jossa vaakatangossa roikkui huuhkajatunnus nelikulmaisella, vaaraimenpunaisella pohjalla pitkän hännän kera.

Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen johtajia ehti kaikkiaan olla neljä. Heistä eversti Kari F. Jääskeläinen johti taloa vuodet 1996–2000, eversti Kari Kokkonen 2000–2003, eversti Jarmo Helenius 2003–2004 ja viimeisimpänä everstiluutnantti Risto Mäkelä 2004–2005.

Upseerikerhon rakennuksen tornissa liehuu Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen viiribanneri. Kuva Puolustusvoimat

Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen lakkauttaminen 1.1.2006 lukien

Puolustusvoimat haki 2000-luvun alkupuolella säästöjä ja synergiaetuja eri joukko-osastojen toimintoja yhdistämällä. Tähän liittyen puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö antoi jo 2004 vuoden alkupuolella tehtävän Maanpuolustuskorkeakoululle ja Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskukselle suunnitella näiden kahden joukon toimintojen yhdistäminen 1.1.2006 alkaen.

Työ saatiin päätökseen ja puolustusministeri Seppo Kääriäinen lakkautti 16.5.2005 tekemällään päätöksellä Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskuksen itsenäisenä joukko-osastona 1.1.2006 lukien. Samalla päätöksellä sen toiminnot sulautettiin Maanpuolustuskorkeakouluun. Kehittämiskeskuksen henkilöstö jatkoi pääosin entisen kaltaisissa tehtävissä uuden organisaation ja johdon alaisuudessa.