Prikaatin esikunnan teltassa jalkaväen kapteenikurssi 46:n johtamisharjoituksessa 1972. Kuva Perinneyhdistys
Jalkaväen kapteenikurssit
Taistelukoulun jalkaväen kapteenikurssien taktiikan opetus
Jalkaväen kapteenikurssin tavoitteena oli kouluttaa sodan aikaa varten jalkaväen pataljoonan komentajan ja pataljoonaupseerin tehtäviin kykeneviä upseereita. Lisäksi heille annettiin prikaatin esikunnan operatiivisen toimiston päällikön tehtävissä tarvittavat perustiedot. Rauhan aikaa varten heidät koulutettiin jalkaväen perusyksiköiden päälliköiden tehtäviin ja kurssin jälkeen heillä oli valmiudet toimia esikuntien toimistoupseerin tehtävässä.
Tärkein oppiaine oli taktiikka, jonka tavoitteena oli
- oppia jalkaväen pataljoonien komentajan tehtävissä vaadittavat taktilliset tiedot ja taidot,
- oppia perusteet toimia prikaatin esikunnan operatiivisen toimiston päällikön tehtävässä,
- oppia pataljoonan perustaminen, sekä
- oppia sotilasalueen paikallispuolustuksen suunnittelu ja johtaminen.
Kapteenikurssit olivat pituudeltaan noin 9,5 kuukautta eli 40 viikkoa. Kurssit alkoivat yleensä elokuun puolivälissä ja päättyivät seuraavan vuoden toukokuun lopussa. Opetussuunnitelma käsitti noin 1150 tuntia, josta taktiikan osuus oli hieman alle 400 tuntia eli 34,2 %. Taktiikka sisälsi perusteet, toimintavalmiuden, jalkaväki-, kenttätykistö-, ilmatorjunta-, pioneeri-, viesti- ja huollon taktiikkaan sekä rannikonpuolustustaktiikan. Jalkaväkitaktiikkaa oli runsas puolet, eli noin 220 tuntia ja eri aselajia ja huoltoa 5-35 tuntia.
Taktiikan opetus toteutettiin taktiikan harjoituksina (TH), joita kurssin aikana oli yleensä neljä. Taktiikan harjoitusten teemoja olivat
- pataljoonan puolustus,
- sotilasalueen taistelu,
- jääkäriprikaatin ja -pataljoonan siirto ja hyökkäys,
- jääkäriprikaatin ja – pataljoonan viivytys, sekä
- prikaatin ja pataljoonan taistelu rannikolla ja asutuskeskuksessa.
Operaatiomaastot pyrittiin sijoittamaan Tuusulan lähiympäristöön.
Taktiikan opetus toteutettiin noin kymmenen upseerin voimin. Heistä neljä opetti jalkaväkitaktiikkaa ja aselajiopettajat ja huollon edustajat oman alansa taktiikkaa. Opetustapana oli opetuskeskustelu, oppilasupseerin omakohtainen tekeminen tai ryhmätyöt. Kullakin taktiikan harjoituksella oli vastuuvalmistelija ja apulainen, jotka myös johtivat suunnittelemansa harjoituksen. Seuraavan harjoituksen valmistelija ja apulainen keskittyivät vuorollaan oman harjoituksensa valmisteluun, mutta osallistuivat myös meneillään olevan harjoituksen opetukseen. Oppilasupseerit perehtyivät ennakolta harjoitustilanteeseen, ohjesääntöjen teemakohtiin ja joukkojen kokoonpanoihin sekä valmistelivat tilannekartat.
Taktiikan harjoituksissa opittiin prikaatin joukkoyksikkönä toimivan pataljoonan taistelun suunnitteluprosessi. Prosessi alkoi tilanteenarvioinnilla, sisältäen myös arvion vihollisen toiminnasta. Oppilasupseerit kävivät myös perehtymässä operaatiomaastoon eli taistelukenttään. Maastontiedustelun perusteella kartoitettiin mahdolliset toimintavaihtoehdot ja tehtiin päätös, miten tehtävä aiotaan toteuttaa. Päätöstä seurasi toimintasuunnitelman ja sitä täydentävien eri aselajien ja huollon suunnitelmien laatimiset.
Harjoituksen lopussa järjestettiin johtamisharjoitus, jossa laaditut suunnitelmat testattiin maasto-olosuhteissa. Oppilasupseerit toimivat johtajatehtävissä eri rooleissa, laativat ja antoivat käskyjä, tarkastivat ja valvoivat. Organisaatiorakenteisiin perehdyttiin vahvistettujen sodan ajan joukkokokoonpanojen kautta ja samalla opittiin käyttämään pataljoonalle ja prikaatille alistettuja vahvennuksia ja niitä tukevia aselajiyksiköitä, organisaation kokonaisuutta. Samalla kehitettiin ja opittiin käytännönläheisesti uusia hyviä käytäntöjä, organisaatiokulttuuria.
Koulutyöt olivat paitsi oppimisen testaamisia myös tärkeitä koulutustapahtumia erityisesti palautustilaisuuksien kautta. Taktiikan teoriakoulutyö järjestettiin kurssin alkupuolella sekä sovelletut viiden tunnin koulutyöt taktiikan harjoitusten lopussa. Myös kolmen tunnin koulutyötutkielma kirjoitettiin jostakin taktillisesta aiheesta. Aselaji- ja huollon taktiikan sekä johtamisen tehtävät sisältyivät sovellettuihin koulutöihin.
Kapteenikurssin opetusohjelmaan kuuluneet kaksi viikon kestänyttä johtamisharjoitusta kuuluivat johtamisopin piiriin. Johtamisharjoitukset harjaannuttivat myös opiskelijoiden taktillista ajattelua. Samoin voidaan todeta myös kahdesta koulutusharjoituksesta, jotka olivat mittavia kaksi viikkoa kestäviä pataljoonan kertausharjoituksia, joihin kapteenikurssi osallistui eri kouluttajatehtävissä järjestävien joukko-osastojen tukena. Taktillisia oppeja voitiin kertausharjoituksissa viedä käytäntöön, kun toimittiin oikeiden reserviläisjoukkojen ja – esikuntien kanssa. Koulutusharjoitukset kuuluivat kapteenikurssin oppiaineeseen kasvatus- ja opetusoppi.
