Upseerikerhon rakennus 2017. SA-kuva

Taistelukoulun Upseerikerho

Upseerikerhoja (upseeriklubeja) syntyi Venäjälle saksalaisen esikuvan mukaan. Näin niitä alkoi syntyä Suomeenkin autonomian aikana tarkka-ampujapataljoonien yhteyteen. Venäläiseen tapaan suomalainen upseerikerho oli kauan vain tietyn joukko-osaston kerho. Valtiovalta tuki kerhojen perustamista ja rakennusten kunnostamista. Klubin sijaan kerho-nimitys tuli viralliseksi vasta vuonna 1929, jolloin rakennuksen nimenä ollut kasinokin jäi vähitellen pois käytöstä.

Kun Taistelukoulu aloitti toimintansa Viipurin Markovillassa syksyllä 1927, oli kerhotoiminta koulun upseereille ennestään tuttua. Viipurin joukko-osastoilla oli omat upseerikerhonsa. Taistelukoulun upseerit eivät perustaneet omaa virallista kerhoa, vaikka monissa yhteyksissä upseerit esiintyivätkin omana kerhona. Markovillasta ei löytynyt myöskään kerholle sopia tiloja.

Markovilla 1930. Kuva Perinneyhdistys

Sotien jälkeen Taistelukoulu jatkoi toimintaansa kesäkuusta 1945 alkaen Santahaminassa. Aluksi koulun kirjoissa oli vain kolme upseeria, joten heistä ei olisi riittänyt kerhoksi asti. He liittyivät Santahaminassa toimineisiin upseerikerhoihin. Kun henkilöstötilanne parani ja koulun upseereiden lisäksi sodan käyneet kurssilaisetkin kaipasivat kerhotoimintaa, niin oman kerhon perustaminen käynnistyi Santahaminassa 29.3.1947 pidetyssä, koulun johtajan, Adolf Ehrnroothin johtamassa kokouksessa. Kerhon puheenjohtajaksi valittiin everstiluutnantti Paavo Hirvelä. Toiminta ei ehtinyt käynnistyä, ennen kuin koulu sai parin viikon päästä käskyn siirtyä Haminaan.

Sodan jälkeen varuskunnissa oli huutava pula tiloista, joten Haminassakaan kerholle ei löytynyt omia tiloja. Toiminta kuitenkin käynnistettiin reippaasti jo ennen virallista yhdistysrekisteriin hyväksymistä. Haminan varuskunnan kerhon yhteydessä toimi Taistelukoulun upseerikerhon lisäksi Jalkaväkirykmentti 9:n ja Haminan Linnakkeiston kerhot omissa tiloissaan. Oman kerhon jäsenyydestä huolimatta koulun upseerit voivat liittyä myös em. kerhojen virallisiksi jäseniksi.

Koulun upseerit ehtivät viettää monia juhlia ja muita tilaisuuksia jo ennen kerhon virallista perustamista 18.8.1948 ja toiminta vilkastui entisestään, kun kerho sai 1.9.1948 käyttöönsä omat tilat. Yhteistoiminta muiden kerhojen, siviiliyhteisöjen, Haminan kaupungin ja urheilun parissa oli erittäin vilkasta. Koulun upseerit olivat eversti Ehrnroothin johdolla kehittämässä Haminan Ratsastajien toimintaa. Kurssilaiset pelasivat jalkapalloa ja koripalloa Haminan palloilijoiden naisjoukkueita vastaan.

Haminan Upseerikerhon rakennus, jossa myös Taistelukoulun Upseerikerholla oli kerhotila. Rakennus toimi alun perin Haminan Kadettikoulun johtajan asuntona. Kuva Museovirasto, Mikko Karjanoja 1959

Taistelukoulu siirtyi Tuusulaan 4.11.1949. Kerhon perustamisasiakirjat olivat viipyneet byrokratian rattaissa ja virallinen hyväksyminen saapui Haminan kautta Tuusulaan. Kerholle ei löytynyt pitkään aikaan muita tiloja kuin ruokalan salin pieni puoli. Kerhoa käyttivät kerhon varsinaisten jäsenten lisäksi kurssilaiset. Ahtauden takia oli porrastettava kerhon käyttöä ja määrättävä, mitkä sohvat ja tuolit ovat kurssilaisten ja mitkä opettajien käytössä.

Toiminta oli aktiivista ja kerhotoiminnalle tavanomaista. Kerhon toimesta järjestettiin vuosijuhlia, läksiäisiä, uudenvuoden vastaanottajaisia, vappujuhlia ja pikkujouluja. Juhannuksena poltettiin kokkoa, laskiaisena lasketeltiin mäkeä ja järjestettiin hevosajeluja. Kerho oli mukana hankkimassa muistotauluja, johtajien muotokuvia ja läksiäislahjoja. Liikunta oli kerhon yksi keskeinen toimintamuoto ja erilaisia kisoja järjestettiin niin kerholaisten kuin myös perheiden kesken. Välillä kilpailtiin niin kurssilaisten kuin myös muiden henkilöstöryhmien kanssa. Kilpailuista alueen maanpuolustusjärjestöjen kanssa syntyi vuosikymmenien mittainen perinne. Kilpailutoiminta laimeni, kun 1970-luvulla liikuntatapahtumien järjestäminen muuttui virkatehtäväksi.

Pistooliampumahiihtokilpailu 1952. Kuva Perinneyhdistys

Upseerikerholle oli lupailtu uusia tiloja esikuntarakennuksen (nykyinen Upseerikerho) alakerrasta pitkään. Esteenä oli se, ettei yläkerrasta voitu häätää asukkaita ennen kuin saatiin heille toisia tiloja. Kahdeksan vuotta jouduttiin toimimaan ahtaissa ruokalasalin tiloissa, mutta koulun 30-vuotisjuhlan aattona 9.10.1957 päästiin muuttamaan kerhorakennuksen alakertaan. Jo Haminan ajoista toiminnassa mukana ahkeroineet rouvat olivat ennakkoon ommelleet kerhotiloihin ikkunaverhot ja valmistelleet monia muitakin somistuksia.

Tukea saatiin monelta taholta uusien tilojen kaluston ja muun kerhomateriaalin hankintaan. Uudet tilat mahdollistivat entistä aktiivisemman toiminnan paikallisten reserviläisjärjestöjen ja muiden yhteistoimintatahojen kanssa. Ulkopuoliset saivat käyttää kerhon tiloja, mikäli koulunjohtaja antoi siihen tapauskohtaisen luvan.

Upseerikerhon tila olivat vuosikymmenien aikana kuluneet ja puolustusministeriö myönsi määrärahan kerhorakennuksen saneerausta varten. Upseerikerho joutui vuoden 1987 alusta väistymään yli puoleksi vuodeksi saneerauksen tieltä sisäampumaradalle. Tilapäiskerhoa ylläpiti tyylikkäästi Esiupseerikurssi 40:n oppilaskunta.

Kerho sai saneerauksen yhteydessä uuden kaluston, josta kerhon puolelta vastasi tuolloinen kerhomestari Jouko Mattila. Uudet tyylikkäät tilat olivat käytössä Taistelukoulun järjestäessä 8.10.1987 60-vuotisjuhlien vastaanoton. Virallisesti tilat otettiin käyttöön Upseerikerhon 15.10.1987 järjestämässä juhlallisessa avajaistilaisuudessa.

1980-luvun sanotaan olleen Taistelukoulun Upseerikerhon kulta-aikaa. Kiitos siitä kuuluu aktiiviselle jäsenkunnalle ja kerhon hallinnossa toimineille, eritoten puheenjohtajille.

Varusmiesbändi viihdytti upseerikunnan läksiäistilaisuudessa 7.2.1992. Kuva Perinneyhdistys

Kerhon sääntöjen ajatus oli koko ajan jäsenkunnan yhteenkuuluvuuden, hyvän hengen ja fyysisen kunnon ylläpito. Kerhon tuli tarjota mahdollisuus rentouttavaan vapaa-ajan viettoon jäsenkunnalle, niin koulun omille upseereille kuin kurssilaisillekin. Kerhon jäsenmäärä vaihteli alkuaikojen vajaasta kymmenestä noin kahdeksaankymmeneen. Kurssilaiset ja harjoituksissa olevat reservinupseerit olivat kurssin ajan tilapäisjäseniä, joiden lukumäärä saattoi olla enimmillään jopa 130.

Taistelukoulun tultua liitetyksi Maanpuolustuskorkeakouluun vuoden 1993 alusta ja koko opetuksen siirryttyä Santahaminaan väheni “alkuperäisten” taistelukoululaisten määrä vääjäämättä. Tämä aiheutti kerhotoiminnan hiipumisen. Upseerikerhon toiminnan alusta lähtien tarjoilupuolesta vastasi palkattu kerhoemäntä. Vuodesta 205 alkaen kerhoravintolatoiminta siirtyi ravintolayrittäjän vastuulle. Koska Taistelukoulun Upseerikerhon ja Taistelukoulun Perinneyhdistyksen aktiivijäsenet olivat samoja, lakkautti Upseerikerho itsensä 22.3.2010 ja lahjoitti rahavarat ja osan esineistöstä Perinneyhdistykselle. Kerhotoiminta päättyi vuoden 2018 lopussa puolustusvoimien luopuessa rakennuksesta. Perinne-esineet siirrettiin päärakennukseen tai varastoitiin. Taistelukoulun johtajien muotokuvat siirrettiin Maanpuolustuskorkeakoululle, jossa ne ovat esillä opintorakennuksen aulassa.

Kerhon järjestämät tilaisuudet toistuivat vuosittain pääpiirtein samoina niin kurssilaisten kuin varsinaisen jäsenistönkin kesken. Kerho oli tärkeä rentoutumis- ja vapaa-ajanviettopaikka oppilasupseereille, mutta varsinkin alkuvuosikymmeninä opettajakunnalle ja myös heidän perheilleen. Erinomainen taloudenhoito mahdollisti arvokkaiden juhlien ja yhteisten tilaisuuksien järjestämisen. Kerhon toiminnalla oli tärkeä rooli Taistelukoulun hengen ylläpidossa.

Upseerikerho tarjosi juhlavat puitteet erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. 1989 Taistelukoulun Tuusulaan tulosta oli kulunut 40 vuotta. Kuva Perinneyhdistys

Yhteenveto

Suojeluskuntain Päällystökoululla oli keskeinen rooli suojeluskuntajärjestön koulutusjärjestelmässä. Koululla järjestettyihin koulutustilaisuuksiin osallistui kaikkien aselajien upseereita, joten sitä kautta myös tietämys suojeluskuntien antamasta koulutuksesta levisi puolustuslaitoksen upseereille.

Yhteenveto

Suojeluskuntain Päällystökoululla oli keskeinen rooli suojeluskuntajärjestön koulutusjärjestelmässä. Koululla järjestettyihin koulutustilaisuuksiin osallistui kaikkien aselajien upseereita, joten sitä kautta myös tietämys suojeluskuntien antamasta koulutuksesta levisi puolustuslaitoksen upseereille.

Anna palautetta

Suojeluskuntain Päällystökoululla oli keskeinen rooli suojeluskuntajärjestön koulutusjärjestelmässä. Koululla järjestettyihin koulutustilaisuuksiin osallistui kaikkien aselajien upseereita, joten sitä kautta myös tietämys suojeluskuntien antamasta koulutuksesta levisi puolustuslaitoksen upseereille.