Lottien valistus- ja leiripäivät 1930, vieraina ruotsalaiset upseerit ja Viron Naiskodukaitsen johtaja Mari Raamot. Kuva Museovirasto, kuvaaja Aarne Pietinen.

Lottakurssit

Lotta-Svärd -järjestö järjesti Päällystökoululla vuosina 1923-1941 valtakunnalliset lottien valistus- ja leiripäivät. Näistä kursseista muodostui järjestön koulutustoiminnan lippulaiva.  Kursseilla keskusjohtokunnan johdolla annettiin lotille koulutus, jonka tavoitteena oli kasvattaa kouluttajia Lotta-Svärd piireihin ja osastoihin. Kurssit muodostivat yhdyssiteen keskusjohtokunnan ja paikallistason välille. Päällystökoululla järjestetyille kursseille osallistui yhteensä 2 850 lottaa. 

Muonitusjaoston koulutusta Artjärven kursseilla 1922. Kuva Museovirasto

Artjärven kurssi 1922

Ensimmäiset lottien valtakunnalliset kurssit järjestettiin 7.-20.6.1922 nykyisin Orimattilaan kuuluvalla Artjärven Vuorenmäellä reservikomppanian tiloissa. Dagmar Ruinin johtamilla kursseilla annettiin opetusta sairaanhoidosta, kenttäkeittiön käytöstä, varustustoimissa sekä varojen keräämisestä toiminnan rahoittamiseen. Kurssille osallistui 230 lottaa, joista eniten osanottajia oli sairaanhoito-osastolla ja vähiten varustusosastolla. Artjärven kurssit lahjoittivat 15.6.1922 keskusjohtokunnalle lipun, jonka vuoden 1925 vuosikokous hyväksyi järjestön lipuksi. 

Lottien valistus- ja leiripäivien avajaisjuhla 1927; kenttäpappi Hannes Mustakallio. Kuva Perinneyhdistys

Tuusulan kurssien yleisjärjestelyt

Artjärven kurssit osoittivat, että tarvetta ja kiinnostusta koulutukseen riittää. Tuusulassa 1921 aloittanut Päällystökoulu tarjosi kursseille hyvät ja ajanmukaiset tilat lottakurssien järjestämiselle.

Lääkintäjaoston koulutus

Lääkintäjaos järjesti ainoastaan kolmena kesänä kursseja lääkintäjaoston lotille ja jaosjohtajille. Vuodesta 1929 alkaen jaosto järjesti vain sairaanhoitoapulaisten peruskursseja. Päämääränä oli antaa sellainen koulutus, että lääkintälottia voitiin käyttää sairaanhoitajien apuna hoitotehtävissä. Koulutus alkoi Tuusulassa järjestetyllä 3-4 viikon koulutusjaksolla, jonka jälkeen kurssin suorittaneet siirtyivät kuuden kuukauden harjoittelujaksolle joko Helsingissä tai Viipurissa toimineeseen Keskussotilassairaalaan. 

Lotat uimassa lottien virkistys- ja leiripäivien aikana 2.-21.6.1930. Kuva Museovirasto, kuvaaja Aarne Pietinen

Muonitusjaoston koulutus

Muonitusjaosto oli Lotta-Svärd-järjestön suurin jaosto, joten se ainoana jaostona oli mukana joka vuosi. Jaoston järjestämillä kursseilla oli myös eniten osallistujia, yhteensä lähes 900 lottaa. Kurssien päämääränä oli opettaa huolehtimaan suurempien joukkojen muonituksesta. Peruskoulutuksen lisäksi annettiin koulutusta muonitusjaostojen päälliköille. Käytännön harjoitusta muonituslotat saivat valmistamalla ja tarjoamalla kurssilaisille ruuan, joka valmistettiin uuden kurssirakennuksen valmistumiseen saakka kenttäkeittimessä ja uudisrakennuksen valmistuttua sen modernissa keittiössä.

Lottien valistus- ja leiripäivät 1934, lotat ilmavalvontaharjoituksessa päärakennuksen käytävällä. Kuva Museovirasto, kuvaaja Aarne Pietinen

Keräys- ja kansliajaosto

Jaoston päätehtävä oli 1930-luvulle saakka kouluttaa lottia järjestön eri tasojen hallinnon pyörittämiseen. Opetusta annettiin kansliatöissä, kirjeiden ja pöytäkirjojen kirjoittamisessa, tilien tarkastamisessa sekä kenttäpuhelimen rakenteessa ja hoidossa. 

Aluejärjestelmään siirtyminen toi myös lotille uusia sodanajan tehtäviä. Niinpä vuodesta 1933 alkaen ryhdyttiin kouluttamaan ilmavalvontalottia kursseilla, jotka saavuttivatkin suuren suosion. Koulutustarve oli niin suuri, että Päällystökoululla järjestettiin ilmavalvontakursseja kaksi kertaa myös syksyllä.

Ruotsinkieliset valistus- ja leiripäivät 1931, lotat varusteita korjaamassa urheilukentän reunassa. Kuva Perinneyhdistys

Varusjaosto

Varusjaoston (myös varustusjaosto) koulutus tuli kurssien ohjelmaan vasta 1932. Kursseilla lotille annettiin koulutus varusteiden varastointiin ja ylläpitoon. Käytännön harjoitusta saatiin kunnostamalla varusesineitä. Kursseilla koulutettujen määrä jäi alle kahdensadan.

Ruotsinkieliset valistus- ja leiripäivät 1931, lotat varusteita korjaamassa urheilukentän reunassa. Kuva Perinneyhdistys

Tyttötyö

Tyttötyö käynnistyi Lottajärjestössä vuoden 1931 vuosikokouksen tekemällä päätöksellä ja levisi nopeasti paikallisosastoihin. Ensimmäisen kerran tyttötyön ohjaajat olivat koulutettavina Tuusulan kursseilla 1936.  

Koulukseen kuului erilaisten leikkien ja kisojen järjestämistä. Lähialueen metsissä harjoiteltiin leirin perustamista, telttojen pystytystä, leirileikkien järjestämistä ja yöpymistä. Harjoitukseen saatiin avuksi pikkulottia paikallisista yhdistyksistä. 

Yhteenveto

Lottien valistus- ja leiripäivät. Pikkulottia kuuropiilosilla rantakalliolla. Kuva Museovirasto, kuvaaja Aarne Pietinen

Artjärven kurssien johtaja, “Syster Dagmar”, Dagmar Ruin lausui kurssin päämääräksi “Isänmaan puolesta”. Tämän hän selvitti seuraavasti; 

“Kurssien tarkoituksena on kohottaa lottatyötä, valaista sitä, luoda lottain tavoiteltavaksi kauniita, valoisia päämääriä, osoittaa heille, että emme ole lottia vain työssämme, vaan lottia sieluamme, ajatuselämäämme myöten.” 

Kun lukee lottien muisteluita kursseista, tämä päämäärä tuli saavutettua. Saatujen opetusten lisäksi pariviikkoinen yhdessäolo oli lisäämässä lottien yhteishenkeä. Kurssilaiset olivat saaneet uusia, samanhenkisiä ystäviä. Leireille osallistuneet innostivat kotiin palattuaan ystäviään lähtemään Tuusulaan, saamaan oppeja ja uusia kokemuksia. 

”Tuusulan kurssi monine kokemuksineen on painunut muistojen lehtiin. Suokoon Korkein, että niiden aikana suoritettu järjestötiedon kylvö kantaisi hedelmän, joka hyödyttää järjestöämme, ja olisi samalla vaikka pienenäkin voiman ja henkisen pääoman lisänä niille lotille, jotka Tuusulasta palautuvat kotiseudulleen eri puolille maatamme.” (L-S vuosikertomus 1932)