Search
Close this search box.

Yleinen komentajakurssi 7 testaa rakentamaansa ruuhisiltaa kesällä 1952.

Muut kurssit

Sodan ajan pataljoonien kertausharjoituksien pioneeritoiminta

Taistelukoulun pioneeritekniikan ja -taktiikan opettaja toimi kertausharjoituksen pioneeriupseerina. Harjoituksen valmisteluvaiheessa hän vastasi pioneeritoimintaan liittyvistä asioista ja harjoituksen pioneeritoimintaohjeen laatimisesta. Harjoituksessa hän vastasi esikunnan henkilöstön ja pataljoonan komppanioiden pioneerikoulutuksesta ja harjoituksen tulenkuvauksista.

Pataljoonan toiminta-alueelleen siirtoon liittyvästä tiestön käytöstä oli sovittu harjoituksen valmisteluvaiheessa kyseisen tiemestaripiirin ja poliisilaitoksen kanssa. Samoin oli ennakolta sovittu siitä, miten tiemestaripiiri tukee pataljoonaa harjoitusalueen tiestön kunnossapidossa. Harjoituksen päätyttyä pidettiin katselmus pataljoonan käyttämästä tiestöstä ja tiemestaripiiri toteutti tarvittavan tiestön kunnostuksen.

Kertausharjoituspataljoonan perustamisen jälkeen pataljoonan komentaja ja hänen esikuntansa otti pataljoonan johtoonsa. Kulloinkin vuorossa oleva pataljoonan komentaja esikuntineen johti pataljoonansa siirron, pioneerikoulutuksen koulutusvaiheessa ja pioneeritoiminnan sovellutetussa vaiheessa.

Esikunnan pataljoonaupseeri laati pataljoonan pioneerisuunnitelman sekä koulutus- että sovellettua vaihetta varten, jonka pataljoonakomentaja hyväksyi. Pioneerisuunnitelman toteutumista seurattiin ja tarvittavat muutokset suunnitelmaan ja toimintaan tehtiin.

Komppanioiden pioneerikoulutuksessa kerrattiin ja opetettiin varamiinoitteen rakentaminen vihollisen yllättävän panssarimurron pysäyttämiseksi, yhteistoiminta komppanian ja pioneerijoukkueen välillä sulutteen rakentamisessa ja luovuttamisessa komppanialle, joukon toiminta jouduttaessa vihollisen ilmoitse levittämiin sirotemiinoihin sekä henkilöstön, majoituslaitteiden, ajoneuvojen suojaaminen vihollisen tähystykseltä ja tulelta kohteiden maastoon sijoittamisella ja maastouttamisvälineillä. Lisäksi taistelumiinojen ja miinoitteiden raivaamisessa käytettävän putkiraivaimen tehon esittely toteutettiin komppanioiden taisteluammuntojen yhteydessä.

Syksyllä toimeenpantavassa kertausharjoituksessa komppanioiden jokainen taistelijapari kaivoi lapiolla taistelijaparin poteron itselleen ja kattoi sen pyöreällä puutavaralla tai paksulla aaltolevyllä. Katteen päälle ladottiin noin puoli metriä kaivuumaata. Lisäksi komppanian jokaiseen komppanian yhteen joukkueen tukikohtaan rakennettiin ryhmän majoituspotero. Opeteltiin työkoneiden käyttöä kaivamisessa, seinämien lujittamista hiekkasäkeillä ja majoituspoteron kattamista pyöreän puutavaralla ja sen päälle ladottavalla kaivuumaalla.

Raskas sinko linnoitetussa asemissa Niinisalossa marraskuussa 1985. Kuva Perinneyhdistys

Kevättalvella toimeenpantavassa kertausharjoituksessa komppanian jokainen taistelija rakensi taistelijan makuupoteron lumeen. Liikkeen edistämisessä koulutettiin komppanioille telakuorma-autouran tiedustelu ja oikea ajo uralla. Pyöräajonevojen

liikkumisen mahdollistamiseksi lumessa opetettiin ja harjoiteltiin pyöräajoneuvouran tiedustelu ja rakentaminen pyöräkuormaajaa ja auraustraktoria koneparina käyttäen.

Kertausharjoituksen sovelletussa vaiheessa tykistön tulitoimintaa konkretisoitiin tulenkuvauskentillä, joiden oli annattava ajallisesti, paikallisesti sekä ääni- ja valovaikutelmalta mahdollisimman toden tuntuinen kuva tykistön kranaattien osumisesta kohteisiin. Tulenkuvauksissa käytettiin TNT-sotilasräjähdysainetta. Tulenkuvauksia varten laadittiin tarkat suunnitelmat. Kentät rakennettiin, joukkojen etäisyydet kentistä määritettiin ja räjäytykset toteutettiin tiukasti varomääräyksien mukaan. Harjoitusalueen väestölle tiedotettiin hyvissä ajoin tulenkuvauksista.

Kysymyksiä tai palautetta aineistosta?