Ilmavalokuva Taistelukoulun alueesta 1970-luvlta. Kuva Perinneyhdistys

Palstatilasta Puolustusvoimien Kurssikeskukseksi

Koivikon tila lohkottiin 1879 Koivikon palstatilaksi, jolle rakennettiin huvilarakennus. Alue on reilun 140-vuoden aikana kehittynyt rakennuskannaltaan vastaamaan puolustusvoimien nykyisiä tarpeita. Alueen yleinen kehitys on jaettu neljään osaan.

Huvilakausi kattaa alueen historian vuoteen 1921 saakka. Neljänkymmenen vuoden aikana alueella ehti olemaan kuusi eri omistajaa. Kaksi omistajista asui alueella pysyvästi, muille kaikille se oli vain kesänviettopaikka. Se myös heijastui alueen rakennuskantaan. Huvilakausi päättyi viimeisen omistajan Uno Hernbergin kuoltua ja perikunnan myytyä tilan Suojeluskuntain Yliesikunnalle Päällystökoulun käyttöön.

Huvilakautta seurasi Päällystökoulun kausi, joka jatkui vuoteen 1944 saakka. Tuota kautta leimasi voimakas rakentaminen sekä alueen laajenemineen. Alueelle rakennettiin majoitustilaa, liikuntahalli ja -paikkoja sekä huoltorakennuksia. Alue laajeni vajaasta kolmesta hehtaarista lähes kahdeksaankymmeneen hehtaariin. Sota pysäytti rakennushankkeet ja Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen yhteydessä Koivikon tila siirtyi Suomen Punaisen Ristin omistukseen.

Kolmas kausi alkoi Taistelukoulun siirtyessä Haminasta Tuusulaan. syksyllä 1949. Taistelukoulun ongelmana oli rapistuvat tilat ja se, että koulun tarpeet olivat huomattavasti Päällystökoulun tarpeista poikkeavat. Niinpä rakennuksia jouduttiin muutoskorjaamaan, että henkilökunnalle saatiin riittävästi asuntoja. 1960-luvun käynnistyi rakennusvaihe, jolloin alueelle saatiin huoltorakennukset, kaksi kerrostaloa asuinkäyttöön sekä kurssitalon laajennus. Taistelukoulun vaihe päättyi vuoden 1993 alussa, kun Taistelukoulu sulautettiin Maanpuolustuskorkeakouluun.

Neljäs ja viimeinen kausi jatkuu edelleen. Alueella on ollut useita eri toimijoita, joiden tarpeet ovat muokanneet aluetta. Majoituskäytössä olleita tiloja on muutettu toimistokäyttöön, sillä alueelle on sijoitettu enemmän toimistotiloja tarvitsevia toimijoita. Kautta on leimannut myös voimakkaasti rakennusten purkaminen. Uudet toimijat eivät ole tarvinneet samalla tavoin kuin edeltäjänsä asuntoja ja joukkojen huoltoon tarvittavia rakennuksia. Myös puolustusvoimat on joutunut voimakkaasti karsimaan kiinteistökuluja. Puolustusvoimat onkin luopunut kaikista Rantatien itäpuolella olevista alueista ja siellä olleet rakennukset ja ampumaradat on purettu.

Rakennukset

Hersala (opintorakennus) heti valmistumisensa 1925 jälkeen. Rakennuksen hirsikerros sai painua ennen laudoittamista. Kuva Perinneyhdistys

Koivikon alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas alue, jonka historia on kiinnostanut myös alueella vierailleita ja ohi kulkeneita. Siksi Verkkomuseo esittelee alueella nykyisin nähtävien rakennusten historian lisäksi myös merkittävimpien purettujen rakennusten historian.

Elämää alueella

Virallisissa historioissa kerrotun lisäksi Koivikon alueeseen sekä Taistelukoulun ja Päällystökoulun historiaan liittyy paljon muutakin. Siksi Elämää alueelta -otsakkeen alta löytyy muisteluita. Lisäksi sieltä voi löytää Elias-karhun ja Junkers-lentokoneen tarinat.

Alueella toimineet organisaatiot

Koivikon alueella on toiminut sotilaslaitosten lisäksi organisaatioita, jotka ovat tukeneet sen toimintaa tai jotka ovat saaneet käyttöönsä alueelta toimitilat.

Perinnetilat

Näkymä Perinnetilojen Taistelukoulun huoneesta 2012. Kuva Jouko Mattila

Kun Upseerikerhorakennuksessa sijainneet perinnetilat jouduttiin laittamaan pakettiin, siirtyivät perinnetilat hajautettuina Päärakennukseen. Perinnetiloja täydentää perinnepolut, joilla alueen historiaan voidaan tutustua kiertämällä alueella oppaan johdolla.

Taistelukoulun Perinnetilat toimivat 1987-2017 Upseerikerhorakennuksen yläkerrassa. Niiden yhteyteen, rakennuksen kellarikerrokseen, avattiin vuonna 2000 Sotamuistohuone, jossa oli esillä Heikki Talvelan kokoama sota-aikaan keskittyvä esineistö.