Jalkaväen kapteenikurssi 46:n oppilaat suunnitelmia tekemässä kapteeni Risto Auvisen valvonnassa, keväällä 1973. SA-kuva
Jalkaväen kapteenikurssit
Kapteenikurssien aselajiopetus 1980-luvulla
Aselajiopetuksen päämääränä oli antaa kapteenikurssin oppilasupseereille ne tekniset tiedot ja taktiset taidot eri aselajeista, joita tarvitsivat kurssin jälkeen johtaessaan sodanajan kivääripataljoonaa puolustuksessa ja vastahyökkäyksessä sekä jääkäripataljoonaa hyökkäyksessä ja viivytyksessä.
Kurssilla opetettiin jalkaväki pääaselajina ja sitä tukevina aselajeina tykistö, ilmatorjunta, pioneeri, viesti ja huolto.
Taktiikan opettajat vastasivat jalkaväkiaselajin opetuksesta ja aselajiopettajat tukevien aselajien opetuksesta.
1. Aselajiopetuksen tavoitteet
Jokaisen aselajin opetus koostui aselajitekniikasta ja aselajitaktiikasta.
Aselajitekniikan opetuksen tavoitteena oli antaa oppilasupseereille aselajeista ne perustiedot, joita he tarvitsivat kivääri- ja jääkäripataljoonan taistelun suunnittelussa ja johtamisessa.
Aselajitaktiikan opetuksen tavoitteena oli antaa oppilasupseereille taidot suunnitella ja johtaa kivääri- ja jääkäripataljoonan taistelun aselajitoiminnat seuraavasti:
- Jalkaväki. Kivääri- ja jääkärikomppanioiden taistelutoiminnalla toteutettiin pataljoonalle annettu tehtävä.
- Tykistö. Kivääri- ja jääkärikomppaniat saivat tarvitsemansa kranaatinheittimien ja kenttätykkien raskaan tulen oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.
- Ilmatorjunta. Pataljoonan joukot järjestivät omakohtaisen ilmatorjunnan ja pataljoona sai tukea alueella toimivalta ylemmän johtoportaan ilmatorjuntajoukolta vastustajan ilmahyökkäyksiä vastaan.
- Pioneeri. Pataljoonan joukkoja suojaavat ja tykistön maaleihin liittyvät miinoitteet ja hävitteet olivat oikeissa paikoissa, liikkumista hidastavat vastustajan rakentamat miinoitteet ja hävitteet raivattiin mahdollisimman nopeasti, pataljoonan tarvitsemat urat, tiet, sillat ja vesistöjen ylimenokalustot olivat käytössä ja kunnossa sekä joukot saivat suojan vihollisen tähystykseltä ja tulelta maastouttamisella ja linnoitteita rakentamalla.
- Viesti. Pataljoonalla oli jatkuvasti käytössä toimivat puhelin- ja radioyhteydet tiedustelua, johtamista ja tulenkäyttöä varten.
- Huolto. Toimenpiteillä ylläpidettiin pataljoonan joukkojen taistelukelpoisuutta. Muonituksen ja vesihuollon tuli toimia, ampumatarvikkeita tuli olla riittävästi ja aseiden oli oltava kunnossa, lääkintähuollolla tuli antaa hoitoa loukkaantuneille, sairaille ja haavoittuneille sekä evakuoida heidät hoitopaikkaan, kaatuneet oli saatava kokoamispaikkaan jatkotoimenpiteitä varten, taistelijoilla tuli olla vaatteet ja muut henkilökohtaiset varusteet kunnossa, poltto-, voiteluaine- kone – ja ajoneuvohuollon sekä täydennys- ja evakuointikuljetuksien oli toimittava.
2. Aselajitaktiikan opetus
Taktiikan luennot
Jokaisesta aselajista pidettiin taktiikan luentosarja. Siinä käsiteltiin kyseisen aselajin joukot, niiden käyttöperiaatteet, toimintatavat ja suorituskyvyt sekä toiminnan suunnittelu ja johtaminen eri taistelutehtävissä.
Luennoista jaettiin oppilasupseereille luentomonisteet itseopiskelua varten ja käytettäviksi apuvälineinä harjoituksissa.
Taktiikan karttaharjoitukset
Taktiikan karttaharjoituksia toimeenpantiin neljä kappaletta, joiden aiheet olivat kivääripataljoona puolustuksessa ja vastahyökkäyksessä sekä jääkäripataljoona hyökkäyksessä ja viivytyksessä. Jokaisessa harjoituksessa oli oma karttapohjalle laadittu lähtökohtatilanne. Annettuun karttaharjoitustilanteeseen oppilasupseerit laativat taistelusuunnitelman.
Jokainen oppilasupseeri laati pataljoonan taistelusuunnitelman seuraavasti:
- Taktiikan opettajan johdolla laadittiin vaiheittain pääaselajin, jalkaväen osio.
- Aselajiopettajien johdolla laadittiin vaiheittain pääaselajin osiota tukevat aselajien osiot.
Suunnitelmien toimivuus tarkasteltiin taktiikan opettajan ja aselajiopettajien johdolla maastossa ja harjoiteltiin jatkotilanteita.
Kunkin karttaharjoituksen päätteeksi jaettiin oppilasupseereille opettajien laatimat mallisuunnitelmat.
Koulutyöt
Jokaisen taktiikan harjoituksen jälkeen oppilasupseerit tekivät koulutyön, jossa osoittivat taktiikan tietonsa ja taitonsa pataljoonansa toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa.
Koulutyöt arvosteltiin ja niiden palautetilaisuudessa opettajat antoivat oikeat vastaukset perusteluineen.
Käytännön harjoitukset
Oppilasupseerit toimivat jalkaväki- ja jääkäripataljoonien komentajina, tulenjohtokomentajina, pataljoonaupseereina ja huoltopäällikköinä johtamisharjoituksissa ja kertausharjoituksissa, joita Taistelukoulu järjesti tai joihin se osallistui.
Oppilaiden suoritukset arvosteltiin ja kukin harjoitus päättyi tarkastelutilaisuuteen.
