Oikealla olevat piharakennukset siirrettiin pois urheilukentän tieltä. Alue- ja paikallispäällikkökurssi palaamassa harjoituksesta. Kuva Perinneyhdistys
Piharakennukset
1900-luvun alussa Felix Sandberg rakennutti rantaan huvilarakennuksen pohjoispuolelle yksikerroksisen, nelihuoneisen asuinrakennuksen, jossa asui mahdollisesti puutarhuri perheineen. Lisäksi rakennuksessa oli pieni leipomo. Rakennus liitettiin 1922 osaksi miehistörakennusta.
Rakennuksen tien puolelle rakennettiin lämmittämätön piharakennus, joka toimi tallina, vaunuvajana ja mahdollisesti navettana. Piharakennukset siirrettiin 1923 urheilukentän tieltä tontin eteläreunaan, tien varteen. Toinen rakennus toimi hevostallina ja toinen varasto- ja huoltorakennuksena. Rakennukset purettiin myöhemmin. Tänään voi vielä nähdä osan toisen rakennuksen perustuksista.
Koivikon huvilan omistaja Uno Hernberg oli ensimmäinen Tuusulan kunnallisen sähkölaitoksen johtokunnan puheenjohtaja. Onkin luultavaa, että sähkönjakelun alkaessa elokuussa 1919, Koivikon huvilalle vedettiin sähköt ensimmäisten joukossa. Sähkönjakelua varten pystytettiin puurakenteinen muuntaja, joka jäi koivukujan ja pihamaalle rakennetun urheilukentän väliin.
Kun uusi kurssirakennus valmistui 1934, lisääntyi sähkönkulutus ja sitä varten jouduttiin rakentamaan uusi muuntaja tien itäpuolelle. Muuntamon malli on omantakeinen, eikä niitä ole muualla Suomessa. Muuntamon suunnittelija oli Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen johtaja Lauri Lindberg.
Huvilarakennuksen kohdalle, aivan rantaan rakennettiin jääkellari, joka oli lähes kokonaan kaivettu maan alle. Rakennuksessa oli alun perin puinen katto-osa, joka Päällystökoulun aikaan purettiin.
Jääkellariin suunniteltiin 1982 rakennettavaksi perinnehuoneet. Suunnittelutehtävän saivat alikersantit, arkkitehti Art Michael ja diplomi-insinööri Jyrki Pitkäjärvi. 50 m2 perinnehuoneeseen olisi mahtunut 22 paikkaa. Hanke kuitenkin kaatui rahoituksen puutteeseen.