Voimisteluhalli 1927. Kuva Perinneyhdistys, Aulis Hännisen kuvakokoelma
Levälä, Voimisteluhalli (rakennus n:o 4)
Opintorakennuksen käyttöönoton jälkeen valmistui tien varteen Voimisteluhalli, jonka vihkiäisiä vietettiin 29.1.1926. Rakennuksen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Malmström ja Tikkanen (arkkitehdit Karl Malmström ja Robert Tikkanen), mutta sisustuksen ja teknilliset välineet suunnitteli kapteeni K.E. Levälahti. Vesi-, suihku- ja lämmityslaitteet valmisti Keravan Pumpputehdas ja Rautavalimo insinööri Anderssonin suunnitelmien pohjalta. Voimisteluvälineet suunnitteli K.E. Levälahti ja valmisti Oy Urheilutarpeita.
Voimistelusalin sisustus oli suunniteltu 60 miestä varten. Rekit, kiipeämistangot, kiipeämisköydet ja renkaat oli laitettu kahdelle, poikki salin kulkevalle I-kiskolle niin, että ne voitiin siirtää sivuun salin seinustoille. Rakennuksen eteläpäädyn seinällä oli puolapuut, kohontapuut sekä tikapuut. Kohontapuiden topat olivat lattian alle kaatuvat ja itse kohontapuut vastapainoilla ylhäällä, likellä kattoa säilytettävät. Irtotelineet olivat sijoitettuina pitkin salin sivuseiniä. Salin lattiassa oli 3×5 m suuruinen ala, josta sai lattialuukut voitiin nostaa pois ja suorittaa hypyt ja kuulantyönnön lattian alla olevalle maatäytteelle.
Rakennuksen pohjoispäässä oli suihkuhuone, jossa oli mahdollista 20-25 miehen yhtäaikaisen suihku. Pukuhuoneessa oli 72 pukukaappia ja sen sijainti oli suunniteltu siten, että pukuhuonetta voitiin käyttää maatäytteelle tapahtuvien hyppyjen vauhtiradan jatkeena.
Voimistelusalin eteläpään seinän yläosaan oli kirjoitettu teksti; ”MENS SANA IN CORPORE SANO” ja pohjoispään ”VOIMISTELLEN VÄKI VARTTUU, KYKY HEIKKO HARJOITELLEN. Pohjoispään seinällä oli myös suojeluskuntien käsivarsikilvet.
Suihku- ja pukuhuoneiden yläpuolella oli kahdessa kerroksessa kolme asuinhuoneistoa koulun henkilökunnalle. Alapuolella taas sijaitsi pannuhuone.
Taistelukoulun aikana voimisteluhallin välineistöä vähennettiin ja hallin käyttö painottui joukkuelajeihin. Taistelukoulun muutettua alueelle, henkilökunnan asuntopulaa helpotettiin purkamalla Levälahden suunnittelemat hienot puku- ja suihkuhuoneet kahden perheen asunnoiksi. 1990-luvulla myös yläkerran asunnot muutettiin toimistotiloiksi ja alakerran asunnot tehtiin kuntoilutiloiksi.
Levälän urheiluhallin lattiarakenne uusittiin ensimmäisen kerran 1989 ja seuraavan kerran 2000-luvulla. Viimeisen korjauksen yhteydessä purettiin eteläseinällä olleet puolapuut sekä viimeiset, katosta riippuneet voimistelulaitteet. Alueen siirryttyä kaukolämpöön, purettiin pannuhuoneen pannut.
Verrattaessa 1920-luvun kuvia nykyaikaan, kiinnittää huomiota Rantatien kohoaminen. Tie on noussut n. 0,5 m ja tien pinta on nykyisin jo sokkelin yläreunan tasolla.
Taistelukoulu nimesi rakennuksen “Leväläksi” everstiluutnantti Kustaa Levälahden mukaan. Levälahti oli Suojeluskuntain Yliesikunnan urheiluosaston päällikkönä voimisteluhallirakennuksen rakentamisen sielu.