Suojeluskuntaupseerikurssi 7.6-31.7.1926, ammunnat Maxim-konekiväärillä. Kuva Perinneyhdistys
Koulutus
Suojelukuntain Päällystökoulun oli vuosina 1919-1944 toiminut suojeluskuntajärjestön valtakunnallinen sotilasopetuslaitos, jonka tehtävänä antaa ensisijaisesti järjestön viranhaltijoille tehtävässään tarvitseman koulutuksen. Koulu antoikin käytännössä kadetti- ja yleisesikuntaupseerikoulutusta lukuun ottamatta kaiken koulutuksen vakinaiselle päällystölle. Lisäksi vapaaehtoiselle upseeristolle järjestettiin tutkintoja ja kursseja. Vuosina 1921-1939 koulussa järjestetyille kursseille osallistui 12.000 – 13.000 suojeluskuntain päällystöön kuuluvaa. Sodan aikana rintamaupseereille suunnatuilla kursseilla oli noin 400 upseeria.
Hämeenlinnassa järjestetyt kurssit.
Suojeluskuntajärjestön käynnistettyä toimintansa, oli sillä suuri pula ammattitaitoisista kouluttajista. Lokakuussa 1919 järjestö sai puolustuslaitokselta käyttöönsä puukasarmin Hämeenlinnasta Linnankasarmilta. Siellä ehdittiin vuoden aikana järjestää 3 noin kolmen kuukauden mittaista alue- ja paikallispäällikkökurssia, joille osallistui 300 oppilasta. Kurssilla annettiin osallistujille koulutus sodanajan joukkueenjohtajan tehtäviin. Syksyllä 1920 koulun toiminta jouduttiin kuitenkin keskeyttämään, koska puolustuslaitos tarvitsi tilat omaan käyttöönsä.
Komentaja kurssi n:o 7 taktiikan oppitunnilla karttaharjoituksen ääressä. 27.11.1934 Kuva Museovirasto
Palkatun henkilöstön koulutus
Koulun paikan etsinnässä oli tavoitteena löytää tilat Helsingistä 50 km:n sisältä. Tällä mahdollistettiin Suojeluskuntain Yliesikunnan ja pääkaupunkiseudun upseerien käyttämisen opetuksessa. Koulun oma henkilökunta olikin hyvin pieni, koulunjohtajan lisäksi ainoastaan 2-3 upseeria. Päällystökoulu löysikin uudet tilat Tuusulasta, jossa ensimmäinen kurssi pääsi aloittamaan 3.12.1921. Alkuvuosina painopiste oli joukkueenjohtamisessa, mutta vuodesta 1925 lähtien painopiste siirtyi kouluttajakoulutukseen. Vuonna 1925 käynnistyi upseerien jatkokoulutus. Tärkeimpiä kursseja olivat käytännöllisen taktiikan kurssit. Suojeluskuntajärjestö koulutti omat upseerinsa Päällystökoulun komppanianpäällikkö- ja komentajakursseilla. 1930-luvulla koulu sai tehtäväkseen toteuttaa puolustuslaitoksen aktiiviupseerikurssit, sekä maavoimien kapteenikurssin ja kaksi ilmavoimien kapteenikurssia.
1. Kypsyyskurssi 23.7-11.8.1934, Pohjois-Hämeen suojeluskuntapiirin edustajat konekivääriin perehtymässä kurssirakennuksen edessä. Kuva Perinneyhdistys, Olavi Rahelan kokoelma
Vapaaehtoisen päällystön koulutus
Reserviupseerikoulun käyneitä upseereita ei ollut riittävästi suojeluskuntajärjestön päällystötehtävin, joten järjestö loi tarpeisiinsa suojeluskuntaupseerijärjestelmän. Suojeluskuntapiirien upseereiden ohjauksessa tapahtuneen koulutuksen ja tutkintojen jälkeen komennettiin oppilaat Päällystökouluun noin kahden viikon loppukurssille, joka päättyi suojeluskuntaupseerin tutkintoon. Suojeluskuntaupseerikurssit lopetettiin 1935, kun Reserviupseerikoulu pystyi tuottamaan riittävästi päällystöä. Vuodesta 1934 alkaen järjestettiin reserviupseereille jatkokoulutusta, kypsyyskursseja.
Suojeluskuntain kenttäpappien neuvottelupäivät, papit luennolla uimalassa; luennoitsija kenttäpappi Hannes Anttila. 27.11.1934 Kuva Museovirasto
Muu kurssitoiminta
Päällystökoulun tilat tarjosivat mainiot puitteet erilaisten neuvottelupäisien ja kurssien järjestämiseen. Säännöllisesti toistuvia kursseja olivat esim. urheiluohjaajien kurssit. Vuosina 1923-1941 Lotta-Svärd järjestö järjesti Päällystökoululla kesäisin 3-4 viikon valtakunnallisen valistus- ja leiripäivät.
Ensiksi seistiin ruokajonossa, sitten ruokailtiin ja lopuksi jonotettiin Miehistörakennuksen nurkalla, että päästiin pesemään ruokailuvälineet. Lottien valistus- ja leiripäivät. kesäkuussa 1930. Kuva Museovirasto, kuvaaja Aarne Pietinen
Lottakoulutus
Lotta-Svärd järjesti Päällystökoululla 1923-1941 vuosittain 3-4 viikkoa kestävät valtakunnalliset lottien valistus- ja leiripäivät. Keskusjohtokunnan puheenjohtajan johdolla eri jaostot antoivat perus- ja jatko-opetusta lotille, jotka veivät oppimiaan tietoja ja taitoja kotiosastoihinsa. Tuusulan kursseille osallistui vuosittain keskimäärin 150 lottaa ja niillä koulutettiin yhteensä 2734 lottaa. Kursseilla luotiin perusta koko järjestön koulutustoiminnalle.
Suojeluskuntajärjestö piti vuosikokouksen 25-vuotistoiminnan merkeissä Päällystökoululla 31.3.1944. SA-kuva
Päällystökoulun toiminta sodan aikana
Talvisodan aikana ei Päällystökoululla järjestetty koulutustilaisuuksia. Tammikuun alussa koulun tiloihin sijoitettiin Hyvinkäältä siirretty Sotasairaala 3:n osasto, jonka toiminta lakkautettiin toukokuussa. Myös jatkosodan alussa Päällystökoulu luovutti tilat Sotasairaala 3:lle, jonka toiminta päättyi 31.1.1942. Taistelukoulun toiminta oli keskeytynyt sotien ajaksi, joten Päällystökoulu sai vastuun jalkaväen upseereiden jatkokoulutuksesta. Nuoremmille upseereille järjestettiin 9 kaksiviikkoista rintamaupseerikurssia. Syksyllä 1942 koulutuksen järjestelyvastuu siirrettiin sotatoimiyhtymille. Rintamaupseerikurssien jälkeen koulu keskittyi pataljoonan komentajan tehtävissä palvelevien kouluttamiseen. Lisäksi koululla järjestettiin kurssi Suomen armeijaa palveleville vapaaehtoisille virolaisille upseereille sekä kolme talvisotakurssia saksalaisille upseereille. Päällystökoulu sai myös tehtäväkseen panssarintorjuntakurssien järjestämisen. Ennen kesän 1944 suurhyökkäystä erikoispassarinlähitorjuntakursseilla opetettiin uusien, salaisten aseiden, panssarinyrkin ja -kauhun käyttöä.
- Tehtäviä
