Suojeluskuntaesineitä kokoelmasta
Korttisarja Päällystökoulusta
Lotta-Svärd -järjestö järjesti 1924-1925 keräyksen Päällystökoulun rakennusrahastoon, joka tuotti yli 200.000 markkaa (yli 70.000 euroa v. 1921). Varat eivät kuitenkaan riittäneet uudistukseen, joten järjestö ryhtyi myymään taiteilija Eric Vasströmin vuonna 1924 tekemää Päällystökoulu-aiheista korttisarjaa. Ensimmäisessä kortissa oli kuvattu Upseerikasino. Toisen kuvan aiheena oli Urheilukentän reunassa ollut Miehistörakennus. Kolmannessa kortissa kuvattiin suunnitteilla olevia rakennuksia, upseereiden asuinrakennusta ja opintorakennusta.
Presidentti Svinhufvudin onnitteluadressi 75-vuotispäivänä
Tasavallan presidentti P.E. Svinhufvud sai 15.12.1936 75-vuotislahjana Lotta-Svärd -järjestöltä koristeellisen adressikansion. Adressiin jokainen Lotta-Svärd piiri oli kirjoittanut onnittelunsa ja johtokunnan jäsenten allekirjoitukset.
Adressin lahjoitti P.E. Svinhufvudin pojantytär Ulla Svinhufvud.
K.E. Levälahden reliefi
Taitelija Kaarlo Luukkosen pronssireliefi kapteeni K.E. Levälahdesta vuodelta 1927. Levälahti on kuvattu suojeluskuntaupseerin puvussa. (28×36 cm)
Päällystökoululta jäänyttä materiaalia.
Fanni Luukkosen reliefi
Taitelija Kaarlo Luukkosen pronssireliefi Lotta-Svärd keskusjohtokunnan puheenjohtaja Fanni Luukkosesta vuodelta 1940.
Presidentti P.E. Svinhufvudin reliefi
Tasavallan presidentti P.E. Svinhufvudin pronssinen reliefi, jonka taiteilija Lauri Leppänen tekin Svinhufvudin 70-vuotispäivän kunniaksi 1931. Reliefin on valmistanut Weljekset Friis Kokkolasta. Reliefi on Päällystökoululta jäänyt perinnöksi Taistelukoululle.
Tasavallan presidentti P.E. Svinhufvudin reliefi
Taitelija Gustaf Nyholmin muotokuvareliefi tasavallan presidentti P.E. Svinhufvudilta vuodelta 1931. Reliefi on kehystetty.
Lahjoittaja Ulla Svinhufvud
Tasavallan presidentti P.E. Svinhufvudin veistos
Kuvanveistäjä Alpo Sailon (1877-1955) veistos Tasavallan presidentti P.E. Svinhufvudista vuodelta 1931.
Perintöprinssi Kustaa Adolfin valokuva
Ruotsin perintöprinssi Kustaa Adolfi vieraili Päällystökoululla 21.7.1934. Vierailustaan hän jätti muistoksi itsestään valokuvan, jonka hän signeerannut.
Kellokosken kiertopalkinto
Kellokosken kiertopalkinnon lahjoitti helmikuussa 1934 Pohjois-Uudenmaan Suojeluskuntapiirin III alueelle (Järvenpää, Tuusula. Kerava) Kellokosken ruukin johtaja Carl Fredrik Carlander. Palkinnon tarkoituksena oli edistää sotilaallista- ampuma- ja urheilutoimintaa alueen suojeluskunnissa.
Kilpailu kieropalkinnosta käsitti seuraavat lajit:
- Harrastustuntimäärä
- Taisteluammunta
- Sotilasottelu
- Kiväärikouluammunta
- Kiväärikenttäammunta
- Pistoolitaisteluammunta
- Ampumahiihto
- 20 kilometrin juoksu
- Tiedustelujuoksu (nykyisin puhutaan suunnistuksesta)
Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen yhteydessä Pohjois-Uudenmaan Suojeluskuntapiirin tehtävät siirrettiin Pohjois-Uudenmaan Sotilaspiirille, jolle siirtyivät myös suojeluskuntapiirin palkitsemisesineet. Kun tuon joukko-osaston seuraaja, Itä-Uudenmaan Sotilaspiiri ja Länsi-Uudenmaan Sotilaspiiri yhdistettiin 1.1.1993 Uudenmaan Sotilaslääniksi, luovutti Sotilaspiiri 22.12.1992 suojeluskuntapalkinnot Taistelukoulun Perinneyhdistykselle.
Sotilaspoikien suunnistuskilpailujen kiertopalkinto
Pohjois-Uudenmaan Suojeluskuntapiirin III alueen (Järvenpää, Tuusula. Kerava) sotilaspoikien suunnistuskilpailujen kiertopalkinto. Jokainen poikaosasto ehti saamaan nimensä kiertopalkinnon kylkeen.
Suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen yhteydessä Pohjois-Uudenmaan Suojeluskuntapiirin tehtävät siirrettiin Pohjois-Uudenmaan Sotilaspiirille, jolle siirtyivät myös suojeluskuntapiirin palkitsemisesineet. Kun tuon joukko-osaston seuraaja, Itä-Uudenmaan Sotilaspiiri ja Länsi-Uudenmaan Sotilaspiiri yhdistettiin 1.1.1993 Uudenmaan Sotilaslääniksi, luovutti Sotilaspiiri 22.12.1992 suojeluskuntapalkinnot Taistelukoulun Perinneyhdistykselle.
Pohjois-Kymenlaakson suojeluskuntapiirin sotilaspoikain kiertopalkinto
Pohjois-Kymenlaakson suojeluskuntapiirin sotilaspoikain pienoiskiväärimestaruuskilpailun kiertopalkinto.
Lotta-aiheinen ryijy
Lotta-aiheinen ryijy on alun perin ollut Päällystökoulun käytössä.
Lasimaljakko, lahjoitettu Martti Vihmalle
Ruotsalainen Landstorm-järjestön kapteeni Thorsten Fogelberg teki elokuussa 1939 tutustumismatkan Suomeen. Matkan pääkohde oli Päällystökoulu, jonka lisäksi hän myös seurasi Karjalan kannaksella järjestettyjä suuria sotaharjoituksia. Kapteeni Fogelberg lahjoitti Päällystökoulun johtajalle lasimaljakon, jossa oli teksti “Med tacksamhet – Överste Marti (kirjoitusvirhe maljakossa) Vihma 1939”. Maljakon on valmistanut ruotsalainen Kjellander.
Lahjoittaja Martti Vihman perikunta
Päällystökoulun kartta vuodelta 1923.
Maanmittausinsinööri Ilmari Laukkasen vuonna 1923 piirtämä kartta Päällystökoulun tiluksista.
Kuva maalauksesta “Kolme jääkäriä”
Antti Favén maalasi 1918 kolme jääkäriä, joista vasemmanpuolimmainen on pitkäaikainen Päällystökoulun adjutantti ja talouspäällikkö jääkärivänrikki Albert Rosenholm.
Kuvan lahjoitti Henrik Rosenholm
Päällystökoulun voimistelunjohtajakurssin todistus
Päällystökoulun voimistelunjohtajakurssin todistus vuodelta 1938 suojeluskuntatykkimies Eero Tuomolalle. Eero Tuomola toimi vuosina 1961-1982 Eerikkilän urheiluopiston rehtorina.
Lahjoittaja Eero Tuomola
Yliesikunnan tuhkakuppi
Arabia Oy:n valmistama tuhkakuppi, jonka kyljessä Yliesikunnan tunnus. Pohjassa oleva Arabian leima on mallia, jota käytettiin vuoteen 1920-saakka.
Suojeluskunnan juomalaseja
Päällystökoululta jääneitä juomalaseja. Lasin kylkeen on kaiverrettu suojeluskunnan käsivarsikilpi.
Päällystökoululta jääneissä materiaaleissa oli myös laseja. Taistelukoulun Esikunnan muutettua Upseerikerhon yläkerrasta Hersalaan, lasit katosivat. Ne löytyivät kuitenkin vuonna 1996, kun Taistelukoulun salaista arkistoa siirrettiin Santahaminaan. Laatikollinen laseja löytyi eräältä hyllyltä, kaikkien arkistomappien takaa.
Lotta Svärd -paperiveitsi
Lotta Svärd -aiheinen paperiveitsi.
Lahjoittaja Ulla Svinhufvud
Uudenmaan Pohjoisen Suojeluskuntapiirin käsivarsinauha
Uudenmaan Pohjoinen Suojeluskuntapiiri vaihtoi 1.1.1926 nimeänsä. Piirin uusi nimi oli Pohjois-Uudenmaan Suojeluskuntapiiri.
Ensimmäisessä kuvassa näkyy uusi Pohjois-Uudenmaan Suojeluskuntapiirin käsivarsinauha, jonka käsivarsikilvessä piirin värit valkoinen-keltainen. Kilpi on päällystön käsivarsikilpi, jonka reunat ohjeen mukaan on ommeltu kultalangalla ja S-kirjain hopealangalla (tai vastaavan värisillä silkkilangoilla ommeltu). Käsivarsinauhassa teksti “POHJ. UUDENMAAN SUOJELUSKUNTAIN PIIRIESIKUNTA”.
Toisessa kuvassa on vanhemmalla piirin nimellä varustettu Uudenmaan Pohjoisen Suojeluskuntapiirin käsivarsinauha, josta puuttuu käsivarsikilpi. Käsivarsinauhassa teksti “UUDENMAAN POHJ. SUOJELUSKUNTA PIIRIN PIIRIESIKUNTA”.
Tuusulan Suojeluskunnan käsivarsinauha
Tuusulan Suojeluskunnan käsivarsinauha, jonka käsivarsikilvessä Pohjois-Uudenmaan Suojeluskuntapiirin värit valkoinen-keltainen. Kilpi on aliupseeriston ja miehistön käsivarsikilpi, jonka reuna ohjeen mukaan on tummanruskea ja S-kirjain valkea. Käsivarsinauhassa teksti “TUUSULA”.
Keravan Suojeluskunnan käsivarsinauha
Keravan Suojeluskunnan käsivarsinauha, jonka käsivarsikilvessä Pohjois-Uudenmaan Suojeluskuntapiirin värit valkoinen-keltainen. Kilpi on aliupseeriston ja miehistön käsivarsikilpi, jonka reuna ohjeen mukaan on tummanruskea ja S-kirjain valkea. Käsivarsinauhassa teksti “KERAVA”.
Käsivarsinauha on kuulunut keravalaiselle vartiopäällikkö Salomon Felix Vuorenmaalle (1896-1959). Suojeluskuntavääpeli Vuorenmaa oli Pohjois-Uudenmaan Suojeluskuntain piiriesikunnan jäsen ja aktiivinen suojeluskuntalainen. Hän oli ottanut osaa vapaussotaan vapaaehtoisena Uudenmaan Rakuunarykmentin joukoissa 28.1.-27.7.1918 ja sen jälkeen suoritti asevelvollisuutensa 15.9.1919 saakka. Vuorenmaa otti osaa Vilppulan, Ruoveden, Länkipohjan, Pälkäneen ja Tampereen taisteluihin. Vuorenmaa työskenteli vuodesta 1927 alkaen Keravan nuorisovankilan vartiopäällikkönä.
Lahjoittaja Kalle Sariola
Suojeluskuntain Yliesikunnan käsivarsinauha
Suojeluskuntain Yliesikunnan painettu käsivarsinauha, jossa ympyrän keskelle S-kirjain ja käsivarsinauhassa teksti “YLIESIKUNTA – HUVUDSTABEN”.
Lotta Svärd keskusjohtokunnan käsivarsinauha
Lotta-Svärd keskusjohtokunnan käsivarsinauha. Käsivarsinauhassa 45 asteen kulmassa raita, jossa sininen yksivärinen raita. Raidan päällä kultalangalla ommeltu S-kirjain. Nauhassa teksti Keskusjohtokunta – Centralstyrelsen.
Pohjois-Uudenmaan Lotta Svärd piirin käsivarsinauha
Pohjois-Uudenmaan Lotta Svärd piirin käsivarsinauha. Käsivarsinauhassa 45 asteen kulmassa raita, jossa piirin värit valkoinen-keltainen. Raidan päällä kultalangasta ommeltu S-kirjain. Kirjaimen kultalanka ja nauhan teksti “Lotta-Svärd Pohjois-Uudenmaan piiri” kertoi lotan kuuluvan piirin johtokuntaan.
Lotta Svärd Keravan paikallisosaston käsivarsinauha
Lotta Svärd Keravan paikallisosaston käsivarsinauha. Käsivarsinauhassa 45 asteen kulmassa raita, jossa piirin värit valkoinen-keltainen. Raidan päällä harmaalla langalla ommeltu S-kirjain. Nauhassa teksti “Lotta-Svärd Kerava”.
Lotta Svärd Tuusulan suojeluskunnan käsivarsinauha
Lotta Svärd Tuusulan suojeluskunnan käsivarsinauha. Käsivarsinauhassa 45 asteen kulmassa raita, jossa piirin värit valkoinen-keltainen. Raidan päällä valkoisella langalla ommeltu S-kirjain. Nauhassa teksti “LOTTA-SVÄRD TUUSULAN SUOJELUSKUNTA”.
Kun Lotta Svärd yhdistyksiä perustettiin, niin aluksi ne olivat osana suojeluskuntaa. Siksi myös käsivarsinauhassa oli näkyvissä suojeluskunnan nimi. Käsivarsinauha on kuulunut Maiju Holmalle (myöh. Lustig), joka toimi Tuusulan Lotta Svärd -yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana, tai, kuten aluksi nimitys kuului, ylijohtajatar.
Lahjoittaja Sirkka Holma
Lotta Svärd Tuusulan paikallisosaston käsivarsinauha
Lotta Svärd Tuusulan paikallisosaston käsivarsinauha. Käsivarsinauhassa 45 asteen kulmassa raita, jossa piirin värit valkoinen-keltainen. Raidan päällä harmaalla langalla ommeltu S-kirjain. Nauhassa teksti “Lotta-Svärd Tuusula”.
Lahjoittaja Ulla Svinhufvud
Lotta Svärd Helsinki X käsivarsinauha
Lotta Svärd Helsinki X käsivarsinauha. Käsivarsinauhassa 45 asteen kulmassa raita, jossa Lotta Svärd Helsingin piirin värit sininen-keltainen. Raidan päällä harmaalla langalla ommeltu S-kirjain. Nauhassa teksti “Lotta-Svärd Helsinki X”.
Lotta-Svärd X oli helsinkiläinen lottayhdistys, jonka puheenjohtajana toimi suojeluskuntain päällikön rouva Ragni Malmberg. Yhdistys oli Päällystökoulun kummiyhdistys, joka tuki monella tapaa Päällystökoulua, mm. lahjoittamalla Upseerikerhorakennuksen lasimaalaukset.
Käsivarsinauha on kuulunut lotta Elna Jokipaltiolle, jonka puoliso eversti Pekka Jokipaltio toimi jatkosodan aikana Helsingin ilmapuolustuksen komentajana.
Lotta Svärd Keravan paikallisosaston ruokalautanen, matala
Lotta Svärd Keravan paikallisosaston astiastoon kuulunut ruokalautanen, matala. Lautasen on valmistanut Arabia 1932-1940. Pohjassa leimat ja teksti 39 Diamant 12.
Lotta Svärd Hyrylän kyläosaston kahvikuppi
Lotta Svärd Hyrylän kyläosaston astiastoon kuulunut kahvikuppi. Kupin on valmistanut Arabia 1932-1940.
Lotta Svärd Hyrylän kyläosaston kahviasetti
Lotta Svärd Hyrylän kyläosaston astiastoon kuulunut kahviasetti. Kupin on valmistanut Arabia 1932-1940.
Lotta Svärd munakuppi
Lotta Svärd munakuppi, jonka Arabia on valmistanut Arabia 1927 tai sitä ennen.
Lahjoittanut Ulla Svinhufvud
Suojeluskuntalaisen lakin kuusenhavu
Suojeluskuntalaisen paraati- ja juhla-asun kanssa käytettiin lakissa kuusenhavu, joka sai olla joko keinotekoinen tai luonnollinen. Kuvan kuusenhavu on metallivalmisteinen. Kuusenoksa on kuulunut keravalaiselle pankinjohtaja, talousneuvos Niilo Ahoselle (1900-1982).
