Piha-alueen perinteet
Kuninkaan kuusi
Kuningas Haakon VII vieraili Tuusulassa 4.6.1928. Vierailullaan hän tutustui Suojeluskuntain Päällystökouluun. Tilaisuuden aluksi kuninkaalle tarjottiin kasinolla (nykyinen Upseerikerho) kuninkaalle virvokkeita. Helsingin Sanomat kertoi; ”Korkeiden vieraiden saavuttua jälleen pihalle, tapahtui h. m. kuninkaalle hieman erikoinen esittely. Paikalle tuotiin näet koulun karvatassuinen mascotti, neljän kuukauden ikäinen ja viattoman näköinen karhunpenikka Elias, jonka lystikkäät liikkeet saivat niin kuninkaan kuin hänen seurueensakin erittäin hilpeälle tuulelle
Kuninkaan kierrettyä tutustumassa koulun laitoksiin, tuli hän voimisteluhallin ja esikuntarakennuksen aukeamalle, jossa soittokunta, suojeluskuntakomppania ja lottien rivistö olivat asettuneet odottamaan kuningasta. Kuningas astui pihalle rakennetun neliskulmaisen rauta-aikauksen keskelle, johon hän istutti kuusentaimen. Rauta-aitauksen sivuja koristivat, yhtä Norjan, toista Suomen, kolmatta kuninkaan vaakuna sekä neljättä sivua suojeluskuntain S-merkki”.
Edelleenkin piha-alueen keskellä on korkea kuusi, jota nimitetään ”Kuninkaan kuuseksi”. Kuitenkin aikalaiset ovat kertoneet, että tämä kuusi ei olisi kuninkaan istuttama kuusi. Nimittäin Elias-karhun kerrotaan repineen kuusen irti ja talonmiehen hakeneen uuden kuusen, jonka hän istutti revityn kuusen paikalle.
Suomen Vaakuna -kilpi
Päärakennuksen oven vieressä on valurautainen kilpi, ”Suomen Vaakuna”. Kilvessä on kuvattuna tyylitelty Suomen leijona. Suomen Vaakuna -kilven on tehnyt taiteilija Gunnar Finne ja sen on valmistanut Oy Rakennuskonepaja.
Kilven mitat:
korkeus 1,19 m
leveys yläpäästä 1,16 m
leveys alapäästä 1,08 m
Suomen Vaakuna -kilpeä alettiin valmistamaan 1929. Kilvellä koristeltiin puolustuslaitoksen rakennuksia. Kurssirakennuksen seinään kilpi hankittiin rakennuksen valmistuessa 1934. Kyltti sijoitettiin (sisään mentäessä) oven vasemmalle puolelle, eli nykyisen vastaanoton luukun kohdalle.
Kun kurssirakennuksen uusi osa valmistui 1971, kyltti siirrettiin nykyiselle paikalleen (sisään mentäessä) ulko-oven oikealle puolelle.
Päällystökoulun reliefi
Metallisessa Päällystökoulun reliefissä on Päällystökoulun joukko-osastotunnus, kreikkalainen kypärä ja teksti ”SUOJELUSKUNTAIN PÄÄLLYSTÖKOULU TOIMI TÄLLÄ PAIKALLA VUOSINA 1921-1944. Reliefi paljastettiin 28.11.1962.
Taistelukoulun johtaja eversti Paavo Hirvelän johdolla hankittiin Suojeluskuntain Päällystökoulusta kertova reliefi, joka paljastettiin Hirvelän läksiäistilaisuuden yhteydessä. Reliefin hankintaan saattoi vaikuttaa se, että Hirvelä oli palvellut 1930- ja 1940-luvuilla opettajana Suojeluskuntain Päällystökoulussa.
Reliefi sijoitettiin Upseerikerhon tornin ulkoseinään, jossa se on edelleen.
Upseerikerhon ikkunoiden lasimaalaukset
Upseerikerhon torniosan ikkunoissa on kaksi lasimaalausta, joista suojeluskunta-aiheisen ikkunan kuva-aiheena on Päällystökoulun käsivarsikilpi, jonka taustalla on laakeriseppele. Kilven ylä- ja alaosissa on tykin peräkappaleet ja vasemmalta ylhäältä oikealle alas osoittava upseerin miekka sekä vasemmalta alhaalta oikealle ylös osoittava kivääri.
Lotta Svärd -aiheisessa ikkunassa on Lotta Svärd -tunnus, jonka takana laakeriseppele. Merkin takana pystyssä on soihtu. Merkin molemmilla puolilla on marjatertut.
Lasimaalaukset suunnitteli everstiluutnantti evp. Edvin Hämäläinen ja ne valmisti helsinkiläinen Salomo Wuorion maalausliike vuonna 1936.
Päällystökoulun kummina toimi helsinkiläinen Lotta-Svärd X -yhdistys, joka muodostui pääosin yliesikunnan upseereiden rouvista. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi kenraalitar Ragni Malmberg. Yhdistys tuki Päällystökoulua mm. sisustamalla kasinohuoneiston, opettajainhuoneen sekä sairashuoneen.
Yhdistys tilasi Upseerikasinon tornihuoneeseen lasimaalaukset taiteilija, everstiluutnantti evp. Matti Edvin Hämäläiseltä. Yhden lasimaalauksen hinta oli 1.100 markkaa (v. 2021 453 euroa). Lasimaalaukset ovat edelleen alkuperäisellä paikallaan.
Kerrotaan, että jatkosodan jälkeen neuvokas talonmies olisi suojannut lasimaalaukset pahvilla. Näin lasimaalaukset salattiin alueella vierailevilta valvontakomission jäseniltä.
Koristetykit
Päärakennuksen ja maantien välissä on perinnetykkeinä kaksi ranskalaisia järeätä kanuunaa, joiden mallimerkintä on 155 K/77 – M. Tykkien numerot ovat 788 ja 3415.
Tykki n:o 788:n lavetti on valmistettu ranskassa Bourgesin tykkitehtaalla vuonna 1878 ja putki seuraavana vuonna 1879.
Tykki n:o 3415:n lavetti on valmistettu Ranskassa Forges et chantiers Mediterranée – tehtaassa vuonna 1880. Tykin putki on huomattavasti nuorempi. Se on valettu vuonna 1917.
Tykin yleiset tiedot:
Kaliiperi: 155 mm
Ammuksen paino: 40 – 43,6 kg
Lähtönopeus: 517 m/s
Kantama: 12,3 km
Tuliasemapaino: 6500 kg
Tykit on luovutettu Taistelukoululle 2.6.1956.
Ranskasta saatiin talvisodan aikana lahjoituksena 48 raskasta kanuunaa 155 K/77, jotka eivät kuitenkaan ehtineet rintamalle. Jatkosodassa tykit oli sijoitettuina pääosin linnoitustykistöön.
Tykki n:o 788 luovutettiin välirauhan aikana 22 lokakuuta 1940 Linnoituspatteristo 2:lle. Patteristo oli ryhmitettynä salpalinjalle Suomenlahden ja Kivijärven välisellä kaistalla. Komentajana toimi, kuten koko sodan ajan, majuri Toimi Haaranen.
Tykkimme ampui ensimmäiset laukauksensa heinäkuun 9. päivänä 1941. Linnoituspatteristo 2 kuului IV Armeijakunnan joukkoihin ja tuki alkuvaiheessa 8. Divisioonan puolustusta ja myöhemmin hyökkäystä Viipurin suunnalla. Sotatoimien edettyä ohi Koiviston, patteristo alistettiin rannikkojoukoille ja se jäi varmistamaan Koiviston suunnalla venäläisten miehittäminen saarten suuntaa.
Syksyllä 1941, kun neuvostojoukot luopuivat taisteluitta Koivistosta, siirrettiin Linnoituspatteristo 2 Syvärille. Täällä patteristo toimii aina siihen saakka, kun tykit luovutettiin reserviin. Viimeiset laukaukset tykki ampui Syvärillä 22. päivänä huhtikuuta 1943. Kaikkiaan tykillä ammuttiin jatkosodan aikana 466 laukausta.
Tykki numero 3415 luovutettiin jatkosodan alettua 16. päivänä elokuuta 1941 Linnoituspatteristo Niemelle. Tämä patteriston komentajana toimi, kuten nimestäkin voi päätellä, kapteeni Niemi.
Tykillä avattiin ensimmäisen kerran tuli 17. päivänä elokuuta 1941 Uhtuan suunnalla, missä Linnoituspatteristo Niemi oli alistettuna III Armeijakunnalle. Heinäkuussa 1942 Linnoituspatteristo Niemi liitettiin Linnoituspatteristo 6:een. Tykki jatkoi tulitehtäviensä toteuttamista Uhtuan suunnalla. Viimeiset laukauksensa se ampui elokuun 28. päivänä 1943. Kaikkiaan tällä tykillä ammuttiin jatkosodan aikana 2543 laukausta. Määrää on pidettävä malli huomioon ottaen kohtalaisen suurena.
Maanpuolustuksen kataja ja muistokivi
Tuusulan seudun reserviupseerit ja -aliupseerit lahjoittivat Maanpuolustuksen katajan ja sen viereen muistokiven Taistelukoulun 50-vuotispäivänä 10.10.1977.
Jääkärin tammi
Taistelukoulun 30-vuotisjuhlissa 10.10.1957 istutettiin Upseerikerhon läheisyyteen Jääkärin tammi. Taistelukoulun silloinen johtaja kertoi, että tammella haluttiin muistaa koulun ensimmäistä johtajaa, jääkärieverstiluutnantti Hannes Olkkosta. Tammen istuttivat Taistelukoulun entiset johtajat jääkärikenraaliluutnantit Aarne Blick ja Albert Puroma.
Tuusulan saarni
Tuusulan kunnan edustajat istuttivat Taistelukoulun 40-vuotisjuhlien yhteydessä 10.10.1967 Tuusulan saarnen.
Pyöreän tornin suojeluskuntalaiset
Kun Päärakennusta suunniteltiin, kuului suunnitelmiin pyöreän tornin katolle tuleva metallista taottu taideteos, jossa kuvataan kivääri olalla marssivaa suojeluskuntalaista. Teoksessa suojeluskuntalainen on kuvattu neljään suuntaan.
Aurinkokello
Puistoalueella on esillä aurinkokello, joka on hankittu Päällystökoulun pihan koristeeksi.
