Perinneaulan esineet
Päällystökoulun alueen pienoismalli v. 1928
Päällystökoulun alueen pienoismalli, jossa on alueen rakennukset vuonna 1928, eli ensimmäisen rakennusvaiheen jälkeen. Pienoismallissa näkyy miehistörakennus, 2. sauna ja uimalaitos, 1923 ostettu Grönroosin huvila, 1925-1926 valmistuneet Hersala, Vihmala ja Levälä sekä koivukujan päässä oleva portti. Päällystökoulu teetti pienoismallin keravalaisella koristepuusepällä G. Pauligilla. Taistelukoulu luovutti pienoismallin 1949 Sotamuseolle.
Pienoismallin omistaa Sotamuseo
Päällystökoulun alueen pienoismalli v. 1921
Päällystökoulun alueen pienoismalli, jossa on alueen rakennukset vuonna 1921, eli ennen kuin Yliesikunta osti paikan Päällystökoulun käyttöön. Päällystökoulu teetti pienoismallin keravalaisella koristepuusepällä G. Pauligilla. Taistelukoulu luovutti pienoismallin 1949 Sotamuseolle.
Pienoismallin omistaa Sotamuseo
Taistelukoulun alueen pienoismalli v. 1992
Taistelukoulun alueen pienoismalli, jossa alueen rakennukset on esitetty Taistelukoulun toiminnan päättyessä itsenäisenä sotilasopetuslaitoksena. Taistelukoulun Perinneyhdistys tilasi pienoismallin Pekka Halosen akatemialta, joka teki pienoismallin oppilastyönä.
Kenraalin puku m/58
Vitriinikaapissa on esillä jalkaväen kenraali Sakari Simeliuksen puku m/58. Kenraalin arvomerkeissä voimassa olevaan järjestelmään erona on se, että kenraalin arvomerkissä oli kolme leijonaa, kun nykyisin niitä on neljä. Kun puku m/58 otettiin käyttöön, kenraalin arvomerkit tuli määräysten mukaan kiinnittää pystyasentoon.
Kenraali Simelius oli oppilaana ensimmäisellä Taistelukoulun komppanianpäällikkökurssilla (myöhemmin kapteenikurssi) ja määrättiin kurssin jälkeen Taistelukouluun opettajaksi vuosiksi 1928-1933. Taistelukoulun johtajana Simelius palveli vuosina 1952-1953.
Puku on Jalkaväkisäätiön omistuksessa.
Kapteenin puku m/22
Lasivitriinissä olevan kapteenin virkapuvun olkaimissa on Suojeluskuntain yliesikunnan ja Päällystökoulun joukko-.osastotunnus. Käsivarsikilven värit ovat myös Suojeluskuntain yliesikunnan ja Päällystökoulun.
Puku on Sotamuseon omaisuutta.
Lakki m/22 kuului everstiluutnantti Elja Rihtniemelle
Taistelukoulun 60-vuotismitali
Taistelukoulun 60-vuotismitalin keskellä on Taistelukoulun joukko-osastotunnus, kreikkalainen kypärä ristissä olevien miekkojen päällä. Tunnuksen vasemmalla puolella on Taistelukoulun perustamisen vuosiluku 1927 ja oikealla juhlavuosi 1987. Tunnuksen alapuolella on koulun nimi Taistelukoulu.
Taistelukoulun sijaintipaikasta Tuusulanjärven rannalla kertoo mitalin takapuolelle kuvatta järvimaisema.
Taistelukoulu täytti 1987 60 vuotta. Juhlavuotta päätettiin juhlistaa 60-vuotismitalilla. Mitalin suunnitteli koulun huoltotaktiikan opettaja majuri Juhani Ruutu 1987.
Jääkäriliiton pöytälippu
Jääkäriliitto lahjoitti liiton pöytälipun Taistelukoululle 3. päivänä maaliskuuta 1978. Pöytälippu on Libaussa helmikuun 13.päivänä vihityn Jääkäripataljoona 27:n lipun pienoislippu. Jääkärilipun valkoisessa, neliönmuotoisessa lipussa on sininen, reunoihin ulottuva yrjön risti päällikkeenään Suomen suuriruhtinaskunnan kruunattu vaakuna, jonka leijonalla on kaksoishäntä. Lipun kussakin kulmassa keskustaa kohti suunnattu harmaa, alaosastaan sinisellä nauhalla sidottu laakeriseppele, jonka yläreunassa Preussin kuninkaan kruunu ja keltaisella sisäkentällä musta punakielinen kotka, jolla on päässään kuninkaankruunu, oikeassa jalassaan miekka ja vasemmassa salamakimppu, kaikki keltaista. Kotkan yläpuolella sinisessä nauhassa keltaisella: PRO GLORIA ET PATRIA.
Jääkäripatsas
Jääkäripatsaan suunnitteli Jääkäripataljoona 27:ssä palvellut Lauri Leppänen.
Kunniamerkkiripa
Kunniamerkkirivan kunniamerkit vasemmalta oikealle:
– Vapaudenristin 3. luokka miekkoineen
– Vapaudenristin 4. luokka miekkoineen
– Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki
– Suojeluskuntain rautainen ansioristi
– Vapaussodan muistomitali Tampere ja Pohjanmaa -soljilla
– Tampereen valtauksen muistomitali
– Saksalainen Maailmansodan kunniaristi 1914-1918 miekoilla (Ehrenkreuz des Weltkrieges 1914/1918 mit Schwertern), tunnetaan myös Hindenbrg ristin nimellä. Miekat myönnettiin etulinjassa taistelleille.
– Viron suojeluskuntajärjestön 3. luokan Valkoinen Risti, 1936 (Kaitseliidu Valgeristi III klass)
– Latvian suojeluskunnan ansioristi (Latvijas aizsargu Nopelnu krusts)
– Ruotsin Maanpuolustusyhdistysten Keskusliiton hopeinen ansiomerkki
Lahjoittaja: Albert Rosenholmin perikunta
Jääkärimerkki
Jääkärimerkit myönnettiin suomalaisille jääkäriliikkeen jäsenille sotilaskoulutukseen osallistumisesta ja palveluksesta Kuninkaallisessa 27. preussilaisessa jääkäripataljoonassa Saksan armeijassa vuosina 1915–1918. Merkin saivat myös kaatuneitten jääkärien omaiset, joilla ei kuitenkaan ollut oikeutta kantaa sitä.
Merkki on valmistettu himmeästä hopeasta, ristin ympärillä oleva seppele on vihreää emaljia ja numerot kultaa.
Naiskagaali päätti toukokuussa 1918 pitämässään kokouksessa lahjoittaa jääkärimerkin kaikille jääkäreille. Jääkärimerkin suunnitteli rouva Ellinor Ivalo ja sen valmisti turkulainen kultaseppä W. Pettersson.
Naiskagaali järjesti kesäkuussa 1918 rahakeräyksen, joka mahdollistu merkin hankinnan. Merkin suunnittelu toteutettiin yhteistyössä jääkärien kanssa. Ensimmäiset 300 merkkiä jaettiin ensimmäisen kerran Uusmaalaisen osakunnan huoneistossa järjestetyssä ensimmäisessä jääkärien Suomeen paluun vuosijuhlassa 25.2.1919. Loput jääkärimerkit jaettiin jääkäreille Jääkäritoimiston kautta.
Lahjoittaja: Albert Rosenholmin perikunta
Vöyrin koulun kurssimerkki
Vöyrin koulun kurssimerkki myönnettiin Vöyrin sotakoulussa vapaussodan aikana palvelleille oppilaille ja koulussa opettajina toimineille. Merkin keskellä olevassa valkeassa vaakunassa näkyy havunoksa merkkinä Tampereen valloituksesta, sen kummallakin puolella kirjaimet V.K. = Vöyrin Kaarti, minkä kunnianimen kenraali Mannerheim antoi koululle Vilppulan ankarien taistelujen jälkeen. Vaakunan alaosan muodostavat kaksi ristissä olevaa miekkaa sekä vuosiluku. Vaakunaa ympäröi kullattu laakeriseppele.
Merkin suunnitteli entinen sotakoulun oppilas, vänrikki Jorma Gallen-Kallela. Merkki tilattiin Saksasta ja sitä ryhdyttiin jakamaan 1920. Albert Rosenholm toimi kouluttajana Vöyrin koulussa ja myöhemmin konekiväärikomppanian päällikkönä Vöyrin pataljoonassa. Kurssimerkin numero on 8.
Lahjoittaja: Albert Rosenholmin perikunta
Suojeluskunnan käsivarsinauha, suojeluskuntain päällikön
Valkoisesta kankaasta valmistettu käsivarsinauha, jossa teksti ”Yliesikunta-Hufudstaben” ja yliesikunnan yksivärinen päällystön käsivarsikilpi. Käsivarsikilven yläosassa olevaa kultaista tähteä käytti ainoastaan suojeluskuntain päällikkö.
Omistaja: Sotamuseo
Suojeluskuntain käsivarsinauha, Suojeluskuntain Päällystökoulu
Valkoisesta kankaasta valmistettu käsivarsinauha, jossa teksti ”Päällystökoulu-Befälskolan” ja yliesikunnan ja Päällystökoulun yksivärinen käsivarsikilpi.
Käsivarsinauha on itsetehty, joka näkyy käsivarsikilven muodosta ja koosta, jotka poikkeavat määräyksistä. Myös koulun ruotsinkielisessä nimessä on kirjoitusvirhe, sillä oikea muoto olisi ”Befälsskolan”.
Omistaja: Sotamuseo
Päällystön käsivarsikilpi, yliesikunta ja Päällystökoulu
Vaakunakilven muotoinen. Kilvessä on S-kirjain, jonka päällä S-kirjaimesta ylöspäin on kolmihaarainen kuusenoksa. Yliesikunnan ja Päällystökoulun kilpi on yksivärinen sininen. Päällystöllä kilven reuna on ommeltu kultalangalla ja S-kirjain hopealangalla tai vastaavan värisillä silkkilangoilla.
Omistaja: Sotamuseo
Suojeluskuntien kokardi, päällystön, yliesikunta ja Päällystökoulu
Päällystön ja vääpeliarvon omaavan kokardi on muodoltaan ympyräinen, läpimitaltaan 25 mm, emaljoitu merkki, joka kiinnitetään lakin yläreunan etusauman kohdalle. Yliesikunnan kanssa samanlaista sinivalkoista kokardia käytti Päällystökoulu, sekä Raahen ja Oulun suojeluskuntapiirit.
Omistaja: Sotamuseo
Kurssimerkki, Päällystökoulu
Kuvan merkistä on ristiriitaista tietoa. Merkin etupuolella kirjaimet YPK (mahdollisesti Yliesikunnan Päällystökoulu). Takana kaiverrus ”O. Salminen 1931”,
Lahjoittaja: kapteeni evp Oiva Salminen
Suojeluskuntapuvun sivuase
Päällystön ja vääpeli-arvon omaavan sivuase, visapäinen puukko m/27. Tuppi on tummanruskeata nahkaa. Sivua-aseen tupsu pitäisi olla tumman vihreä joko silkkisestä tai villaisesta punoksesta kahdella neliörivillä koristettu nauha. Sallittua oli kuitenkin vanhemman puukkopistimen sivuaseen tupsun käyttö, kuten oheisessa puukossa. Tupsu oli muuten samanlainen, mutta väri oli sininen.
Lahjoittaja: Oiva Salminen
Taistelukoulun joukko-osastotunnus, vanhempi
Taistelukoulun ensimmäinen joukko-osastotunnus vahvistettiin 1930. Upseerien tunnuksessa oli eri suuntiin lyömävalmiit suoraa miekkaa pitelevät haarniskoidut kädet ja niiden välissä Taistelukoulun virallisesta lyhenteestä kirjaimet TK. Alipäällystön ja miehistön joukko-osastotunnuksina oli pelkästään TK-kirjaimet.
Taistelukoulun kevyen aselajin linjan kanta-aliupseerioppilailla oli oma tunnuksensa, jossa oli polkupyörän päällä ristikkäin olevat sapelit kärjet ylöspäin. Jalkaväkilinjan kanta-aliupseerioppilaat käyttivät jalkaväen yleistunnusta ja tykistölinjan oppilaat tykistön yleistunnusta.
Jatkosodan jälkeen annetuissa määräyksissä Taistelukoulun joukko-osastotunnukseksi vahvistettiin upseerien merkki, jota käyttivät myös aliupseerit ja miehistö.
Taistelukoulun joukko-osastotunnus, uudempi
Tasavallan presidentti vahvisti esittelyssä 27.11.1956 joukko-osastojen nimet, nimien lyhenteet sekä vuosipäivät. Päätöksellä poistettiin kovasta vastustuksesta huolimatta Taistelukoulun vanha lyhenne TK ja määrättiin uudeksi lyhenteeksi TaistK. Samalla joukko-osastotunnus, joka sisälsi entisen lyhenteen TK -kirjaimet, kävi vanhanaikaiseksi.
Uuden tunnuksen hankinnalla ei pidetty kiirettä, sillä vasta marraskuussa 1967 vahvistettiin Taistelukoululle uusi joukko-osastotunnus. Tunnukseksi tuli entinen Suojeluskuntain Yliesikunnan ja Suojeluskuntain Päällystökoulun joukko-osastotunnus.
Joukko-osastotunnuksessa on kreikkalainen kypärä ristissä olevien miekkojen päällä.
Wiipurin Upseerikokelaskurssin kurssimerkki
Wiipurin Upseerikokelaskurssin kurssimerkin muodostaa oksideeratusta hopeasta valmistettu laakeriseppeleen ympäröimä himmeäksi kullattu Suomen leijona, jonka alla on seppeleen sitomakohdalla, valkoisella emalipohjalla pienet kultaiset kirjaimet W.U.K. ja vuosiluku 1918.
Sääntöjen mukaan ”Merkin on oikeutettu itselleen hankkimaan ja sitä kantamaan jokainen Viipurin Upseerikokelaskurssin käynyt päästötodistuksen saanut kokelas ja antaa kurssin komentaja tällaiselle kokelaalle asianomaisen kantotodistuksen.” Merkit oli numeroitu ja esillä oleva kurssimerkin numero on 84.
Merkin omistanut: Jääkärieverstiluutnantti Gunnar Wilhelm Norho (ent. Nyman, 6.2.1893-28.1.1969)
Omistaja: Sotamuseo
Taistelukoulun Upseerikerhon aterimet
Taistelukoulun Upseerikerholle hankittiin 1989 hopeiset aterimet, jotka olivat käytössä vain arvokkaimmissa tilaisuuksissa.
Taistelija-patsas
Taiteilija Alpo Sailon Taistelija-patsaassa on kuvattu lumipukuinen taistelija käsikranaattia heittämässä. Taistelukoulun Upseerikerho tilasi patsaan lahjaksi poissiirtyville kerhon jäsenille. Patsaan paljastustilaisuus järjestettiin 9.1.1954 Upseerikerholla, jolla oli tuolloin tilat pienessä ruokasalissa.
Eversti Reijo Piira kertoo tavanneensa 1980-luvun alussa everstiluutnantti Aimo Verasen, joka oli kertonut patsaan hankintojen taustoista. Veranen oli kertonut käsikranaatin pelastaneen sodassa hänen henkensä kolme kertaa. Kaksi kertaa hän oli saanut tuhottua vihollisen heittämällään kranaatilla ja kerran vihollisen heittämä poteron pohjalle heitetty kranaatti jäi suutariksi. Tästä hän sai aiheen käsikranaattia heittävästä suomalaisesta soturista. Kun hänellä oli yhteyksiä kuvanveistäjä Jyrki Sailoon, asia lähti nopeasti etenemään.
Taistelija-patsas oli Taistelukoulun Upseerikerhon palkitsemisesine. Terrakotasta valmistettuja patsaita jaettiin yhteensä 47 kappaletta, joista 44 poissiirtyville kerhon jäsenille ja 3 yhteistyökumppaneille. Lasivitriinissä esillä oleva terrakottapatsas on kuulunut alun perin kenraaliluutnantti Aarne Blickille.
Géza Maróczyn kirja Paul Morphysta
Eino Leino lahjoitti Päällystökoulun kirjastoon 3.4.1924 kirjan, jonka hän oli saanut voitettuaan Helsingin Shakkiklubin turnauksen 1905-1906. Yhdysvaltalaista Paul Morphya (1837-1884) pidettiin yhtenä aikakautensa suurimmista shakkimestareista.
Kirjaan on kirjattu, mistä palkinto on ja Eino Leinon kirjoittama luovutusteksti. Mutta pieni ristiriita on siinä, että Eino Leino voitti todellakin 1905-1906 -turnauksen, mutta kirja on julkaistu vasta 1909.
Suojeluskunnan päällystön kevyen puvun m/27 koppalakki
Päällystökoulun opettajan kapteeni Eino K. Toivosen koppalakki, joka kuului suojeluskunnan päällystön kevyeen pukuun m/27. Lakin valmisti tamperelainen Eng Schöning Muotiliike.
Lakin on lahjoittanut Tola Toivinen.
Suojeluskuntajärjestön pöytälippu
Suojeluskuntajärjestö sai oman lippunsa Päällystökoululla 18.8.1925. Taiteilija Eric Vasströmin (1887-1958) suunnitteleman lipun oli valmistanut Suomen Käsityön Ystävät ja sen lahjoitti Uudenmaan eteläinen Lotta-Svärd piiri. Lipussa pohja on sinistä silkkiä ja sille on neulottu kultainen leijona sekä 3 keltaista tähteä – ylipäällikön arvomerkki – ja reunoilla on myös keltaisia suikaleita. Lipputangon pää on yliesikunnan käsivarsikilven muotoinen.
Vihkimistoimitus alkoi tasavallan presidentti Lauri Kr. Relanderin saavuttua urheilukentälle. Lipun toi tilaisuuteen taiteilijan puoliso Lolan Vasström ja lipun vihki kirjailija, pastori Arvi Järventaus. Vihkimisen jälkeen lipun luovuttajat luovuttivat lipun tasavallan presidentille, joka luovutti lipun lippuvartiostolle lausuen samalla toivomuksen, että lippu kokoaisi Suomen suojeluskuntalaiset ympärilleen itsenäisyyden ja vapauden turvaksi.
Pöytälipun on lahjoittaneet Solveig ja Olli Savola.
Lotta Svärd -järjestön pöytälippu
Lotta-Svärd -järjestö sai oman lippunsa 1922, kun Artjärvellä järjestettyjen lottakurssien aikana 20.6.1922
Lottalipussa on valkoisella pohjalla Lotta-Svärdin merkki, sininen hakaristi, jonka kulmissa on neljä valkoista ruusua.
Pöytälipun on lahjoittanut Pääesikunnan ulkomaaosasto .
Pohjois-Karjalan Lotta-Svärd piirin pöytälippu
Pohjois-Karjalan Lotta-Svärd piirin lipussa on valkoisella pohjalla Lotta-Svärdin merkki, sininen hakaristi, jonka kulmissa on neljä valkoista ruusua. Lipun vasemmassa yläkulmassa on Pohjois-Karjalan vaakuna.
Pöytälipun lahjoitti R. Jalava.
Karjalan Jääkäripataljoonan pöytälippu
Karjalan Jääkäripataljoonan lipun on suunnitellut Olof Eriksson 1957. Lippukankaassa on Karjalan vaakunan tunnukset; kaksi toisiaan kohti iskevää käsivartta, joista tankoa lähinnä oleva kokonaan haarniskoitu pitää miekkaa ja toinen rengaspanssarissa pitäen paljastetussa kädessä käyräsapelia. Varjostus on hopeanharmaat. Käsivarsien yläpuolella on kullankeltainen avokruunu. Lippu luovutettiin Karjalan Jääkäripataljoonalle 4.6.1958.
Karjalan Jääkäripataljoona muuttui joukkoyksiköksi 1992.
Pöytälippu on luovutettu Taistelukoululle 10.10.1997
Helsingin Ilmatorjuntarykmentin pöytälippu
Helsingin Ilmatorjuntarykmentin lipun on suunnitellut Gustaf von Numers ja se vahvistettiin 17.4.1958. Lipun sinisessä lippukankaassa on Helsingin kaupungin vaakunatunnukset vene ja kruunu. Lipun kussakin kulmassa on hopeanvalkoinen, siivekäs ammus, jonka kärjet osoittavat kulmia kohti. Lipun reunoissa on helmenharmaat hapsut. Tangonkärkenä on leijonakärki. Lippuun liitettiin 26.2.1994 Helsinki-mitalin nauha, jonka joukko-osasto sai Helsingin suurpommitusten torjujan perinteiden jatkajana.
Helsingin Ilmatorjuntarykmentti liitettiin vuoden 2007 alusta Panssariprikaatiin joukkoyksikkönä.
Pöytälippu on luovutettu Taistelukoululle 10.10.1992
Keski-Suomen Pioneeripataljoonan pöytälippu
Keski-Suomen Pioneeripataljoonan lipun on suunnitellut Gustaf von Numers vuonna 1968 ja se vahvistettiin 29.11.1968. Lipunnaulaus tapahtui 26.4.1969. Lipun mustassa kentässä on päätunnuskuvana keltainen hammasrattaan päällikkeenään keltainen, viisisakarainen, kumokärjenmuotoinen hammasrattaan yläosan katkaiseva punasydäminen räjähdysliekki. Tangonpuoleisessa yläkulmassa musta keltareunainen kilpi, kilpikuviona soidinmetso. Tangossa leijonakärki
Keski-Suomen Pioneeripataljoona liitettiin joukkoyksikkönä 1.10.1992 Keski-Suomen Rykmenttiin.
Pöytälippu on luovutettu Taistelukoululle 10.10.1977
Pohjanmaan Tykistörykmentin pöytälippu
Pohjanmaan Tykistörykmentin lipun on suunnitellut Gustaf von Numers ja lippu vahvistettiin 20.12.1957. Lipun naulaus tapahtui 16.5.1958 ja vihittiin 4.6.1958. Lippukangas on vaalean-helmenharmaa koboltinsinisine reunuksineen. Vaalean-helmenharmaassa kankaassa on kaksi mustaa tykinputkea ristikkäin ja niiden päällekkeenä Pohjanmaan vaakuna kruunuineen. Koboltinsinisen reunuksen tangon puoleisessa yläkulmassa on vaalean-helmenharmaa palava kolmiliekkinen pommi. Tanko on vaalean ruskea ja sen kärki on leijona-aiheinen.
Pohjanmaan Tykistörykmentti liitettiin joukkoyksikkönä Jääkäriprikaatiin 1982.
Pöytälippu n:o 131 on luovutettu Taistelukoululle 10.10.1977
Viestikoulun pöytälippu
Viestikoulun lipun perussuunnittelun teki koulun omaa piirtäjä Mikko Saarekas ja Sotahistoriallisen Tutkimuslaitoksen heraldisen viimeistelyn jälkeen lippu hyväksyttiin 20.10.1967. Lipun naulaustilaisuus järjestettiin 10.4.1968 ja lippu vihittiin 17.5.1968. Lipun sinipunaisessa kentässä keskellä on kullanvärinen miekan, hammasrattaan ja salamanuolten yhdistelmä; miekka kärki ylöspäin hammasrattaan päällä, nuolet ristissä alinna. Lipputangon kärki on vahvistettua mallia.
Viestikoulu ja Sähkötekninen Koulu yhdistettiin 1.1.2003 Viesti- ja Sähkötekniseksi Kouluksi
Pöytälippu on luovutettu Taistelukoululle 10.10.1977
Ilmasotakoulun pöytälippu
Ilmasotakoulun lipun taiteellisesta toteuttamisesta vastasi Olof Eriksson Olavi Seeven ehdotuksen pohjalta. Lipun koboltinsinisessä lippukankaassa on musta valkoreunainen hakaristi kuuden renkaan tapaan asetetun valkoisen siiven ympäröimänä. Tankoa lähinnä olevassa yläkulmassa on kullankeltainen ilmavoimien erikoismerkki. Ilmasotakoululle myönnettiin lippuun IV luokan Vapaudenristin nauhat 4.6.1988.
Ilmasotakoulun lippu vahvistettiin Lentosotakoulun lipuksi 13.12.2004.
Pöytälippu n:o 233 on luovutettu Taistelukoululle 8.10.1987
Rajavartiolaitoksen standaari
Rajavartiolaitoksen standaari on luovutettu Taistelukoululle 23.3.1969.
Helsingin Suojeluskuntapiirin IV alueen muistoviiri
Helsingin Suojeluskuntapiirin IV alue muodostui talvisodan aikana yksikön 1./IV alue, joka oli sijoitettu Käpylän koululle. Alueeseen kuuluneet sodanaikaiset yksikö (Rannikkotykistösuojeluskunta, Erillinen Rannikkotykistösuojeluskunta ja Merisuojeluskunta) tunnettiin paremmin nimellä “Käpylän laivue”.
“Laivueen” miehet tapailivat miehet sodan jälkeen eri yhteyksissä. “Laivue” järjestäytyi epävirallisesti vuonna 1989 ja toimintaa johtamaan valittiin toimikunta. “Käpylän laivueen” perinnetoimikunta päätti 1991 perustaa Helsingin Suojeluskuntapiirin Perinnekillan. “Käpylän laivue” ehti luovuttaa oman viirinsä Taistelukoululle ennen toimintansa päättymistä.
Seitsemän veljestä -lasimaljakko
Riihimäen Lasin 1930- ja 1940-luvuilla valmistaman Seitsemän veljestä -lasimaljakon suunnitteli Antti Salmenlinna.
Salmenlinna on maalannut Päärakennuksen ruokasaliin seinämaalauksen.
Lahjoittaja: Marjatta Vihman perikunta
Päämajan rautatiepoletti
Vapaussodan aikaisen päämajan rautatiepoletin kerrotaan toimineen päämajana toimineen rautatievaunun pääsylupana. Merkki on valmistettu hopeasta.
Lahjoittaja: Jyrki Vihma
Savukerasia, MW
Hopeinen savukerasia, jonka vänrikki Martti Wichmann (Vihma) sai läksiäislahjaksi Seinäjoen Suojeluskunnalta, jonka paikallispäällikön tehtävästä hän siirtyi Suojeluskuntain Yliesikuntaan sotilaallisen osaston ohjesääntöjaoston päälliköksi. Rasian kannessa tyylitellyt kirjaimet ”MW” ja kannen sisällä teksti ”Paikallispäällikölleen M. Wichmanille Seinäjoen Suojeluskunta 27.5.1919”.
Savukerasian on valmistanut vaasalainen kultaseppä Jaakko Emerik Keturi vuonna 1919.
Lahjoittaja: Jyrki Vihma
Viron Kotkaritarikunnan 3. luokka
Viron Kotkaritarikunnan 3. luokan merkki (Kotkaristi teenetemärk III klass) myönnettiin everstiluutnantti Martti Vihmalle 27.3.1936. Tällöin merkistä käytettiin nimitystä Viron suojeluskuntajärjestön 3. luokan Kotkaristi.
Lahjoittaja: Jyrki Vihma
Latvian suojeluskunnan ansioristi
Latvian suojeluskunnan ansioristi (Latvijas aizsargu Nopelnu krusts) myönnettiin everstiluutnantti Martti Vihmalle 27.11.1933.
Lahjoittaja: Jyrki Vihma
Ruotsin Maanpuolustusyhdistysten Keskusliiton kultainen ansiomerkki
Ruotsin Maanpuolustusyhdistysten Keskusliiton kultainen ansiomerkki myönnettiin everstiluutnantti Martti Vihmalle 1937.
Lahjoittaja: Jyrki Vihma
Ruotsin Maanpuolustusyhdistysten Keskusliiton hopeinen ansiomerkki
Ruotsin Maanpuolustusyhdistysten Keskusliiton hopeinen ansiomerkki myönnettiin everstiluutnantti Martti Vihmalle 31.10.1934.
Lahjoittaja: Jyrki Vihma
Tanskalaisen talvisodan vapaaehtoispataljoonan muistoristi
Tanskalaisen talvisodan vapaaehtoispataljoonan muistoristin (Mindekors for danske frivillige i Finland 1939-40) everstiluutnantti Martti Vihma sai muistoksi toimittuaan talvisodan aikana ulkomaalaisten vapaaehtoisten vastaanottokeskuksen päällikkönä.
Lahjoittaja: Jyrki Vihma
Landstorm -järjestön kunniakilpi
Landstorm -järjestön kunniakilpi, jonka takana käsinkirjoitettu teksti ”Till överstelötjnant M.V. Vihma från svenska vännen och kamraten G. Lindström 7.-14.okt.1937”.
Lahjoittaja kenraalimajuri G. Lindstöm kuului Suomessa vierailleeseen Ruotsin Landstorm-järjestön seurueeseen. Lindström toimi Landstörm-järjestön esikuntapäällikkönä.
Lahjoittaja: Jyrki Vihma
Lippalakki m/22, everstin
Eversti Martti Vihman lippalakki m/22. Lakin on valmistanut helsinkiläinen I.E. Seligsonin sotilaspukimo.
Lahjoittaja: Marjatta Vihman perikunta
Yliupseerin olkainpunos m/19
Eversti Martti Vihmalle kuulunut yliupseerin (vänrikki-kapteeni) olkainpunos m/19.
Lahjoittaja: Marjatta Vihman perikunta
Upseerin juhlavyö m/22
Upseerin juhlavyö m/22 on kuulunut eversti Martti Vihmalle.
Lahjoittaja: Marjatta Vihman perikunta
Virka-asemamerkki kultainen leijona
Kultainen leijona oli virka-asemamerkki, jota käyttivät (Yliesikunnan) osastopäällikkö, sotilastarkastaja, moottorijoukkojen päällikkö, päällystökoulun johtaja, päällystökoulun vanhempi opettaja ja suojeluskuntain kenttäpappi sekä suojeluskuntapiirin piiripäällikkö. Martti Vihma käytti merkkejä toimiessaan Pohjois-Uudenmaan Suojeluskuntapiirin päällikkönä sekä Päällystökoulun johtajana.
Lahjoittaja: Marjatta Vihman perikunta
Suojeluskuntaupseerin (pl. yliesikunnan upseerit) arvoastemerkki puku m/22
Puvun m/22 kauluksessa suojeluskuntaupseeri käyttivät arvoastetta osoittamassa sinisellä aluslaatalla hopeista kuusenhavua. Yliesikunnan upseerit käyttivät kultaista kuusenhavua.
Lahjoittaja: Marjatta Vihman perikunta
Yliesikunnassa palvelevan suojeluskuntaupseerin arvoastemerkki puku m/22
Puvun m/22 kauluksessa Yliesikunnassa palvelevat suojeluskuntaupseeri käyttivät arvoastetta osoittamassa sinisellä aluslaatalla kultaista kuusenhavua.
Lahjoittaja: Marjatta Vihman perikunta
Tinatuoppi
Päällystökoululla järjestetty komentajakurssi n:o 5 (26.9.-17.12.1932 ja 9.1.-17.6.1933) lahjoitti koulun johtaja Martti Vihmalle muistolahjaksi tinatuopin, johon on kaiverrettu jokaisen kurssilaisen nimet. Mainittakoon, että Vihma oli 1.6.1933 tehdyllä päätöksellä muuttanut nimensä Wichmanista Vihmaksi.
Lahjoittaja: Jyrki Vihma
Tina-astia
Ruotsin yleisesikunnan järjestelyosaston päällikkö majuri Sven Carlsson ja Landstorm-järjestön aliluutnantti Alf Wadman vierailivat suojeluskuntajärjestön vieraina 26.6.-10.7.1936. Vieraat lahjoittivat everstiluutnantti Martti Vihmalle tina-astian, jonka kannessa Ruotsin vaakuntunnus kolme kruunua. Kannen ulkopintaan on kaiverrettu teksti ”Till överstelöjtnant M.V. Vihma med tacksamhet från Sven Carlsson och Alf Wadman. Den 26 juni – 10 juli 1936”.
Lahjoittaja: Jyrki Vihma
Päällystökoulun henkilökunnan lahjalipas
Päällystökoulun henkilökunta lahjoitti poissiirtyvälle johtajalle eversti Martti Vihmalle lippaan, jonka kanteen oli tehty hopeinen korkokuva Päällystökoulun alueesta. Martti luovutti lippaan pojalleen Jyrkille 1953 ja tämä lahjoitti lippaan Taistelukoululle 1990.
Lahjoittaja: Jyrki Vihma
