Taistelukoulun perinteet
Vuosipäivä
Taistelukoulun vuosipäivä vahvistettiin 10. lokakuuta. Ensimmäiset komppanianpäällikkökurssilaiset ilmoittautuivat 10. lokakuuta 1927 kurssille Viipurin Markovillassa.
Taistelukoulu järjesti eversti Adolf Ehrnroothin päätöksellä ensimmäisen kerran vuosipäiväänsä 10.10.1927 20-vuotisjuhlien merkeissä. Päivä alkoi perinteeksi muodostuvalla tavalla seppeleen laskussa Haminan sankarihautausmaalla. Sen jälkeen oli päiväjuhla Haminan maneesissa arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa. Tiettävästi virallista päätöstä vuosipäivästä ei saatu, mutta koulu jatkoi perinnettä myös Tuusulaan siirron yhteydessä.
Lokakuun 10. päivä on myös kansalliskirjailija Aleksis Kiven syntymäpäivä. Niinpä luonnollisena osana vuosipäivän viettoa on vuodesta 1950 alkaen laskea seppele Aleksis Kiven haudalle sankarimaalla vietetyn tilaisuuden jälkeen.
Tasavallan presidentti määräsi 27.11.1956 Taistelukoulun vuosipäiväksi 10.10.
Vuodesta 1993 alkaen on vietetty Taistelukoulun perinnepäivää lokakuun 10. päivä. Nykyisin päivä on Maanpuolustuskorkeakoulun Maisteriosaston perinnepäivä.
Taistelukoulun lippu
Taistelukoulun lipun vihreässä kentässä Suomen vaakunaleijona ilman ruusuja. Leijona, aseitten kahvat ja käsivarren liitosvanne keltaiset, käsivarren panssari ja aseiden terät valkoiset. Saatekuviona lipun kussakin kulmassa keltaiset, säteittäisesti esiintyöntyvät kolmihaaraset kuusenoksat. Lipun korkeus on 120 senttimetriä ja leveys 142 senttimetriä. Lipputangon kärki vahvistettua mallia, korkeus 40 senttimetriä.
Taistelukoulun lippu on 1.1.1993 alkaen toiminut perinnelippuna.
Taistelukoulu käytti vielä 1960-luvulla virallisissa tilaisuuksissa Suomen sotalippua (nykyisin kielekkeinen valtiolippu). Eversti Adolf Ehrnrooth yritti Taistelukoulun johtajana ollessaan useaan otteeseen saada Taistelukoululle oikeuden omaan lippuun. Vasta 26.1.1966 puolustusvoimain komentaja antoi Taistelukoululle luvan ryhtyä oman lipun hankintaan.
Lipun aihepiiristä järjestettiin koulun henkilökunnan ja oppilaiden keskuudessa kilpailu, jonka voitti nimimerkki ”Tiku ja Taku”. Nimimerkin takaa paljastuivat koulun piirtäjä Tellervo Poutakari ja konekirjoittaja Kaija Rautanen.
Lipun suunnittelu tilattiin heraldikko Gustaf von Numers, joka piirsi puhtaaksi kolme erilaista lippuehdotusta, joiden pohjalta syntyi lopullinen lippuehdotus. Tasavallan presidentti hyväksyi ehdotuksen 20.10.1967.
Lippu tilattiin Suomen Käsityön Ystäviltä ja lipputanko kärkineen Asevarikko 1:ltä. Lipun juhlallinen naulaustilaisuus järjestettiin Voimisteluhallissa 3.6.1968. Lippu vihittiin 17.5.1968 presidentinlinnan valtiosalissa. Vihkimisen jälkeen tasavallan presidentti Urho Kekkonen luovutti lipun Taistelukoululle. Ensimmäisen kerran lippu oli julkisuudessa 4.6.1968 Helsingin jäähallissa pidetyssä puolustusvoimien 50-vuotisjuhlassa.
Vuosikymmenien kuluessa lippu kului ja sai kovassa tuulessa järjestetyssä paraatissa repeämiä ja Maisteriosasto hankki tilalle uuden lipun, joka naulaustilaisuus järjestettiin 10.10.2008.
Alkuperäinen Taistelukoulun lippu luovutettiin 29.3.2017 Sotamuseon kokoelmiin
Kunniamarssi
Taistelukoulun juhlamarssina oli helmikuuhun 1978 saakka Robert Kajanuksen ”Sotamarssi”. Tuolloin Taistelukoulun kunniamarssiksi vahvistettiin Leevi Madetojan ”Taistelkaatte”. Kajanuksen Sotamarssi on puolustusvoimissa käytössä niissä joukko-osastoissa, joille ei ole vahvistettu omaa kunniamarssia.
Taistelukoulun kunniamarssin ”Taistelkaatte”, sävelsi Leevi Madetoja (1887-1947) ja sanoitti Antti Rytkönen (1870-1930).
1. Taistelkaatte, taistelkaatte eestä ikitotuuden!
Taistelkaatte vastaan yötä, vastaan valtaa vääryyden!
Taistelkaatte eestä lain, eestä oikeuden vain!
Taistelkaatte, taistelkaatte eestä ikitotuuden!
2. Seisokaatte, seisokaatte rivissä nyt joka mies,
että rauhass’ aina palaa saisi pyhä kotilies!
Vapautta puoltakaa! Teitä siunaa kansa, maa.
Seisokaatte, seisokaatte rivissä nyt joka mies!
Jo ennen talvisotaa Taistelukoulu yritti saada oman kunniamarssin. Kunniamarssin sanoittajaksi saatiin viipurilainen runoilija, opettaja Ilmari Pimiä, joka lokakuussa 1938 kirjoitti Viipurin Markovillassa marssin sanat Kerho-tupakka-askin kanteen. Sävelen kunniamarssille teki Suomen Valkoisen Kaartin Rykmentin sotilaskapellimestari Artturi Rope.
Joukko-osastotunnus
Taistelukoulun ensimmäinen joukko-osastotunnus vahvistettiin 1930. Upseerien tunnuksessa oli eri suuntiin lyömävalmiit suoraa miekkaa pitelevät haarniskoidut kädet ja niiden välissä Taistelukoulun virallisesta lyhenteestä kirjaimet TK. Alipäällystön ja miehistön joukko-osastotunnuksina oli pelkästään TK-kirjaimet. Taistelukoulun kevyen aselajin linjan kanta-aliupseerioppilailla oli oma tunnuksensa, jossa oli polkupyörän päällä ristikkäin olevat sapelit kärjet ylöspäin. Jalkaväkilinjan kanta-aliupseerioppilaat käyttivät jalkaväen yleistunnusta ja tykistölinjan oppilaat tykistön yleistunnusta.
Jatkosodan jälkeen annetuissa määräyksissä Taistelukoulun joukko-osastotunnukseksi vahvistettiin upseerien merkki. Tasavallan presidentti vahvisti esittelyssä 27.11.1956 joukko-osastojen nimet, nimien lyhenteet sekä vuosipäivät. Päätöksellä poistettiin kovasta vastustuksesta huolimatta Taistelukoulun vanha lyhenne TK ja määrättiin uudeksi lyhenteeksi TaistK. Samalla joukko-osastotunnus, joka sisälsi entisen lyhenteen TK-kirjaimet, kävi vanhentuneeksi.
Uuden tunnuksen hankinnalla ei pidetty kiirettä, sillä vasta marraskuussa 1967 vahvistettiin Taistelukoululle uusi joukko-osastotunnus. Tunnukseksi tuli entinen Suojeluskuntain Yliesikunnan ja Suojeluskuntain Päällystökoulun joukko-osastotunnus.
Pian taistelukoululaisten mieliä kohauttaneen päätöksen jälkeen tuli toinen päätös, joka aiheutti vastarintaa. Tasavallan presidentti hyväksyi 9.2.1958 esityksen, jonka mukaan Taistelukoululle vahvistettiin kauluslaattojen väriksi jalkaväen värit, eli tummanvihreä pohja ja harmaat reunukset. Koululla palvelevat aselajiopettajat eivät hyväksyneet päätöstä ja sitkeän taistelun jälkeen heille annettiin lupa edelleen käyttää oman aselajinsa kauluslaattoja.
Taistelukoulun pienoislippu
Taistelukoulun pienoislipussa pohjana Taistelukoulun lippu, jossa vihreässä kentässä Suomen vaakunaleijona ilman ruusuja. Leijona, aseiden kahvat ja käsivarren liitosvanne keltaiset, käsivarren panssari ja aseiden terät valkoiset. Saatekuviona lipun kussakin kulmassa keltaiset, säteittäisesti esiin työntyvät kolmihaaraset kuusenoksat. Pienoislipun pienennyssuhde on 1:7½, eli sen koko on 16 x 19 cm. Tangon pituus (jalka mukaan lukien) on 55 cm.
Koulunjohtaja eversti Pentti Multanen hyväksyi 21.8.1968 pienoislipun säännöt. Alkuperäisten sääntöjen mukaan pienoislippu annettiin Taistelukoulun johtajalle siirron tai eron yhteydessä, upseerille eron tai siirron johdosta kolmen vuoden palveluksen jälkeen sekä aliupseerille siirron tai eron yhteydessä viiden vuoden palveluksen jälkeen.
Ensimmäinen Taistelukoulun pienoislippu luovutettiin jo ennen virallisten sääntöjen hyväksyntää jalkaväen tarkastaja kenraalimajuri Otto Yliriskulle hänen 50-vuotispäivänään 29.4.1968. Tavaksi muodostui, että pienoislippu luovutettiin upseereille vuosittain järjestetyssä upseerikunnan läksiäistilaisuudessa, muulle henkilöstölle lähtökahvin yhteydessä. Viimeiset pienoisliput jaettiin Taistelukoululla palvelleille perinnepäivän juhlien yhteydessä 10.10.1995.
Taistelukoulun standaari
Taistelukoulun standaarissa (käytettiin myös nimitystä viiri) on vihreällä pohjalla Taistelukoulun joukko-osastotunnus, kreikkalainen kypärä ristikkäin olevien miekkojen päällä.
Standaari oli pöytälipun jälkeen seuraavaksi korkein palkitsemisesine. Standaari oli Taistelukoulun toiseksi korkein palkitsemisesine, jota jaettiin tärkeimmille yhteistyökumppaneille ja koululla palvelleille henkilökuntaan kuuluville heidän jäädessään pois koulun palveluksesta. Tavaksi muodostui, että standaari luovutettiin upseereille vuosittain järjestetyssä upseerikunnan läksiäistilaisuudessa, muulle henkilöstölle lähtökahvin yhteydessä.
Ensimmäiset standaarit luovutettiin 5.5.1977 koulunjohtajalle, Upseerikerholle ja Upseerikerhon emännän tehtävästä irtisanoutuneelle Laimi Maanviljalle. Viimeiset standaarit jaettiin Taistelukoululla palvelleille perinnepäivän juhlien yhteydessä 10.10.1995.
Standaari on ollut ja on edelleen myös Taistelukouluun liittyvillä yhdistyksillä käytössä palkitsemisesineenä. Silloin standaarin on ripustettu valkoinen nauha, jossa on myöntäjäyhdistyksen nimi:
- TAISTELUKOULUN PERINNEYHDISTYS RY
- TAISTELUKOULUN UPSEERIKERHO RY
- TAISTELUKOULUN PÄÄLLYSTÖYHDISTYS RY
Taistelukoulun levyke
Taistelukoulun levykkeessä on puisella puolustusvoimien torni-aiheisella alustalla Taistelukoulun joukko-osastotunnus, kreikkalainen kypärä ristikkäin olevien miekkojen päällä.
Levykkeeseen kiinnitettiin laatta, johon kaiverrettiin vastaanottajan nimi ja luovutuspäivämäärä. Ensimmäinen levyke luovutettiin johtamisharjoituksen yhteydessä 14.3.1964 Valtion Rautateiden Urheilun Tuki-Säätiölle. Levykettä Taistelukoulu lahjoitti vierailujen yhteydessä sekä antoi yksityisille henkilöille lahjaesineenä.
Taistelukoulun Perinneyhdistys on jatkanut levykkeen jakamista edelleen.
