Päärakennuksen esineet
Taistelukoulun sankaritaulu
Sankaritaulun hankinta suoritettiin Taistelukoulun johtajan eversti Sakari Simeliuksen johdolla ja se paljastettiin Taistelukoulun 25-vuotisjuhlien yhteydessä 10.10.1952. Paikalla oli kutsuvieraina sankarivainajien omaisia. Sankaritauluun on hakattu yhteensä 11 sankarivainajan nimeä.
Sankaritaulu oli alun perin sijoitettuna koulun arvokkaimpaan paikkaan, Päärakennuksen pääaulaan. Kun laajennusosa valmistui 1971, aulasta tuli eteistila, johon kerättiin erilaista materiaalia harjoituksiin lähdettäessä ja palatessa. Lisäksi ruokalaan tehtiin portaat sankaritaulun kohdalle, joten ruokalaan mentiin sankaritaulun alta. Siksi sankaritaulu siirrettiin vuonna 1979 uuteen sisääntuloaulaan. Sankaritaulu on edelleen samalla arvokkaalla paikalla.
Viipurin Upseerikokelaskurssin sankaritaulu
Taistelukoulu ylläpiti myös Viipurin Markovillassa 1918-1919 järjestetyn Viipurin Upseerikokelaskurssin perintöä. Kurssilla palvelleet luovuttivat kurssin sankaritaulun Taistelukoululle. Tauluun on hakattu yhteensä 14 sankarivainajan nimeä, joista yksi on kaatunut heimosodissa, muut talvi- ja jatkosodassa.
Sankaritaulu oli esillä perinnetiloissa, josta se siirrettiin perinnetilojen lakkauttamisen yhteydessä Päärakennuksen aulaan.
Antti Favenin Mannerheim-maalaus
Taiteilija Antti Favénin vuonna 1921 maalaama muotokuva esittää valkoisen armeijan kenraalia Carl Gustaf Emil Mannerheimiä. Manneheim on maalauksessa kuvattu talonpoikaisarmeijan komentajana, jolla oli takki auki ja kädessä piippu.
Taulu on ollut ennen sotia sijoitettuna Lotta Svärd keskusjohtokunnan puheenjohtaja Fanni Luukkosen työhuoneen seinällä. Tarina kertoo, että sodan jälkeen taulu olisi ollut esillä puolustusministeriön seinällä, mutta silloista puolustusministeri Emil Skogia ei taulu olisi miellyttänyt. Tämän vuoksi hänen sanotaan lahjoittaneen taulun 25-vuotisjuhlia viettäneelle Taistelukoululle 1952.
Upseerikerholla taulun molemmin puolin oli kynttilänjalka, joissa sai polttaa ainoastaan jalkaväen vihreitä kynttilöitä. Perimätiedon mukaan kynttilänjalat olisivat olleet alun perin Markovillassa.
Tosiasia on, että taulu oli esillä Upseerikerholla 1950-luvulta aina vuoteen 2019, jolloin kerho jouduttiin tyhjentämään. Taulu on nykyisin esillä Koivikko-auditorion seinällä.
Taulu on Sotamuseon omaisuutta.
Ruokasalin seinämaalaus
Ruokasalia koristaa koko seinän mittainen seinämaalaus, joka esittää suojeluskuntalaisia ja lottia Tuusulassa Rantatiellä. Maalauksen on tehnyt taiteilija Antti Salmenlinna vuonna 1939 ja maalaus on kunnostettu ruokalan peruskorjauksen yhteydessä vuonna 1972.
Seinämaalaukseen on kuvattu Tuusulan kirkko ja tapuli, Aleksis Kiven kuolinmökki, sekä Turkin suutarin talo.
Maalaus on Antti Salmenlinnan muistiinpanojen mukaan Päällystökoulun kummiyhdistyksen Lotta-Svärd X:n lahjoittama.
Saksalainen iskuosasto -maalaus
Maalaus, joka esittää I maailmansodan aikaista saksalaista iskuosastoa (Stoßtrupp) toiminnassa. Majuri Jukka Mälkki kirjoittaa Kylkirauta-lehden numerossa 1/2010 aiheesta näin; “ Vasta maaliskuussa 1918, lähes viimeisenä keinonaan, saksalaiset uskaltautuvat hyödyntämään hyökkäyksissään yksittäisten taistelijoidensa luovuttaa ja oma-aloitteisuutta pelkän tykistön ja konekiväärien tuhovaikutuksen sekä joukkojen mekaaniseen käytön sijaan. Kehitetty iskuosastotaktiikka (Stoßtrupp-taktik) hyödynsi parhaalla mahdollisella tavalla saksan armeijassa vallinnutta oma-aloitteisuuden kulttuuria.
Iskuosastotaktiikka perustui monipuolisesti varustettujen itsenäisten ryhmien ja osastojen toimintaan. Ryhmät ja osastot voitiin varustaa konekiväärein, kranaatein, liekinheittimin sekä kranaatinheittimin. Taktiikka perustui kunkin ryhmän itsenäiseen etenemiseen ilman sääntöjä sivustojen tai selustan yhteyksien säilyttämiseksi. Kohdatut esteet pyrittiin kiertämään ja jättämään takana seuraavien jalkaväen osastojen huolehdittavaksi. Jalkaväen ja tykistön välinen yhteys pyrittiin myös luomaan mahdollisimman läheiseksi. Suurten armeijoiden ja armeijakuntien suorittaminen sotaliikkeiden sijaan taistelut pirstoutuvat itsenäisten ryhmien toteuttamiseksi taisteluiksi. Iskuosastotaktiikassa johtaminen toteutuikin lähes täydellisesti hajautetussa muodossa. Upseereiden valta siirtyi näin itsenäisille ryhmille, partioille ja yksittäisille sotilaille hyökkäyksen toteuttamisessa.”
Taiteilijan nimimerkki on M.L.V-n. Taulu on ollut esillä ennen sotia Suojeluskuntain Päällystökoululla.
Taulu on Sotamuseon omaisuutta.
Kipsitaulu
Taiteilija Aarno Karimon kipsitaulu kuvaa imettävää äitiä ja miestä. joka pitää hevosen kyntöauran sangoista kiinni. Taustalla näkyy talo ja vinttikaivo. Taulu on valmistunut vuonna 1936.
Taulun lahjoitti vapaaehtoisen päällystön kypsyyskurssi n:o 4 7.8.1937. Kurssi halusi jättää taulun muistoksi Päällystökoululle ”siitä kodin elämästä, jota suojellakseen se ja koko vapaaehtoinen maanpuolustusharrastajain joukko työskentelee.”
Taistelukoulun johtaja luovutti taulun Aliupseerikerholle, jonka seinällä se oli yhdistyksen lopettamiseen 2015 saakka. Taulu on nykyisin esillä Puolustusvoimien Kurssikeskuksen päärakennuksen aulassa.
Taulun omistaa Sotamuseo.
Miinanheittäjät
Miinanheittimiä on kaksi kappaletta. Kone- ja Siltarakennus Oy:n valmisti 91 mm:n miinanheittimiä ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän armeijalle. Miinanheittimissä on valmistajan nimi venäjän kielellä.
Heittimet ovat peräisin Suojeluskuntain Päällystökoululta ja ne on sijoitettu kurssirakennuksen aulaan.
Upseerikoulutus Suomessa 200 vuotta reliefi
Upseerikoulutuksen pronssisessa reliefissä kuvataan Upseerikoulutus Suomessa 200-vuotismitalia. Vasemmalla on mitalin etupuolen kuva, jossa kolme mieshahmoa univormuissa, ja teksti ”Upseerikoulutus Suomessa 1779 – 1979”. Oikealla on kuvattu mitalin kääntöpuolta, jossa on reliefi olkalaukusta ja kompassista, sekä teksti ”Officersutbildningen i Finland”. Reliefin on veistänyt taiteilija, vuonna 1979.
Kadettikunta lahjoitti upseereita kouluttaneille sotilasopetuslaitoksille reliefin, joka kuvasi Upseerikoulutus Suomessa 200 vuotta -muistomitalia. Taistelukoululle luovutettu reliefi paljastettiin koulun vuosipäivän 10.10.1979 yhteydessä. Vuosipäiväjuhlien vieraat saivat tutustua samalla upseerikoulutusta esittelevään kuva-, asiakirja- ja esinenäyttelyyn. Päiväjuhlassa luovutettiin muistomitalit ansioituneille Taistelukoululla palveleville sekä aikaisemmin palvelleille.
Reliefi sijoitettiin Päärakennuksen aulaan, jossa se on edelleen.
Sotasairaalan muistolaatta
Messinkisessä muistolaatassa on Sotainvalidien Veljesliiton tunnus ja teksti ”Tässä rakennuksessa toimi sotasairaala sotiemme 1939-1945 aikana.”
Sotainvalidien Veljesliitto ry lahjoitti 50-vuotisjuhlavuoteen liittyen rakennuksiin, joissa olit toiminut sotiemme aikana sotasairaala, muistolaatan. Taistelukoululle laatta lahjoitettiin koulun vuosipäivänä 10.10.1990.
Sotasairaala 3 aloitti talvisodan aikana toimintansa Hyvinkäällä. Uudenvuodenaattona 1939 Hyvinkäätä pommitettiin, jolloin mm. Hyvinkään parantola vaurioitui pahoin. Rakennuksessa toiminut Sotasairaala evakuoitiin Tuusulan, Järvenpään ja Keravan alueelle. Sotasairaala toimi Päällystökoulun alueella 12.5.1940 saakka.
Jatkosodan aikana Sotasairaala 3 perustaminen aloitettiin 17.6.1941. Sotasairaalan potilaat siirrettiin Sotasairaala 1:een, Helsinkiin 27.12.1941.
Laatta on sijoitettu Päärakennuksen aulatilaan.
Puinen Taistelukoulun joukko-osastotunnus, vanhempi
Taistelukoulun ensimmäinen joukko-osastotunnus vahvistettiin 1930. Upseerien tunnuksessa oli eri suuntiin lyömävalmiit suoraa miekkaa pitelevät haarniskoidut kädet ja niiden välissä Taistelukoulun virallisesta lyhenteestä kirjaimet TK. Alipäällystön ja miehistön joukko-osastotunnuksina oli pelkästään TK-kirjaimet.
Taistelukoulun kevyen aselajin linjan kanta-aliupseerioppilailla oli oma tunnuksensa, jossa oli polkupyörän päällä ristikkäin olevat sapelit kärjet ylöspäin. Jalkaväkilinjan kanta-aliupseerioppilaat käyttivät jalkaväen yleistunnusta ja tykistölinjan oppilaat tykistön yleistunnusta.
Jatkosodan jälkeen annetuissa määräyksissä Taistelukoulun joukko-osastotunnukseksi vahvistettiin upseerien merkki, jota käyttivät myös aliupseerit ja miehistö.
Harri Kallio valmisti puisen joukko-osastotunnuksen, joka koristi Perinnetilojen Taistelukoulu-huonetta.
Puinen Taistelukoulun joukko-osastotunnus, uudempi
Joukko-osastotunnuksessa on kreikkalainen kypärä ristissä olevien miekkojen päällä. Tunnus oli Suojeluskunnan yliesikunnan ja Päällystökoulun joukko-osastotunnus.
Tasavallan presidentti vahvisti esittelyssä 27.11.1956 joukko-osastojen nimet, nimien lyhenteet sekä vuosipäivät. Päätöksellä poistettiin kovasta vastustuksesta huolimatta Taistelukoulun vanha lyhenne TK ja määrättiin uudeksi lyhenteeksi TaistK. Samalla joukko-osastotunnus, joka sisälsi entisen lyhenteen TK -kirjaimet, kävi vanhanaikaiseksi.
Uuden tunnuksen hankinnalla ei pidetty kiirettä, sillä vasta marraskuussa 1967 vahvistettiin Taistelukoululle uusi joukko-osastotunnus. Tunnukseksi tuli entinen Suojeluskuntain Yliesikunnan ja Suojeluskuntain Päällystökoulun joukko-osastotunnus.
Harri Kallio valmisti puisen joukko-osastotunnuksen, joka koristi Perinnetilojen Päällystökoulu-huonetta.
Viipurin vaakunakilpi
Taistelukoulu toimi Viipurin Markovillassa 10.10.1927 alkaen. Toiminta keskeytyi 9.10.1939, kun oppilaat ja koulun henkilökunta määrättiin YH:n alettua sodan ajan tehtäviinsä.
Viipurin vaakuna oli yhdessä muiden Taistelukoulun sijoituspaikkakuntien vaakunoiden kanssa esillä Upseerikerholla pyöreässä tornissa.
Helsingin vaakunakilpi
Kun Taistelukoulun sodan jälkeen jatkoi toimintaansa, oli ensimmäinen sijoituspaikka Helsingin Santahaminassa, jossa kurssitoiminta käynnistyi 6.6.1945. Varsin pian koulu joutui muuttamaan Haminaan, jossa koulutus jatkui 10.4.1947 alkaen.
Lahjoittaja: Helsingin kaupunki 10.10.1985, luovuttajana Helsingin väestönsuojelupäällikkö, everstiluutnantti evp Aarre Seppänen.
Haminan vaakunakilpi
Kun Taistelukoulun sodan jälkeen jatkoi toimintaansa, oli ensimmäinen sijoituspaikka Helsingin Santahaminassa, jossa kurssitoiminta käynnistyi 6.6.1945. Varsin pian koulu joutui muuttamaan Haminaan, jossa koulutus jatkui 10.4.1947 alkaen.
Lahjoittaja: Helsingin kaupunki 10.10.1985, luovuttajana Helsingin väestönsuojelupäällikkö, everstiluutnantti evp Aarre Seppänen.
Tuusulan vaakunakilpi
Taistelukoulu toimi Viipurin Markovillassa 10.10.1927 alkaen. Toiminta keskeytyi 9.10.1939, kun oppilaat ja koulun henkilökunta määrättiin YH:n alettua sodan ajan tehtäviinsä.
Viipurin vaakuna oli yhdessä muiden Taistelukoulun sijoituspaikkakuntien vaakunoiden kanssa esillä Upseerikerholla pyöreässä tornissa.
Lottapatsaan pienoismalli
Pienoispatsas on Lappeenrannassa 1985 paljastetun kuvanveistäjä Nina Sailon (1906-1998) veistämän Lottapatsaan pienoismalli. Patsaassa on kuvattu talvimanttelissa ja matkavarusteet jalkojensa juuressa odottamassa kuljetusta komennukselle. Pienoispatsaan jalustaan on kirjoitettu teksti ”SUOMEN LOTILLE KITTOLLISINA 1939-1944 ASEVELJET”.
Lottapatsaan pienoismalli
Seinäjoella paljastettiin 2.7.1988 Pentti Papinahon Suojeluskuntalainen -patsas. Patsaassa on kuvattu kiväärin kanssa seisova suojeluskuntalainen.
Lahjoittaja: Maanpuolustushistoriallinen Yhdistys (nykyisin Suojeluskuntajärjestön Perinteet ry) 1988
Taistelija-patsas
Taiteilija Alpo Sailon Taistelija-patsaassa on kuvattu lumipukuinen taistelija käsikranaattia heittämässä. Taistelukoulun Upseerikerho tilasi patsaan lahjaksi poissiirtyville kerhon jäsenille. Patsaan paljastustilaisuus järjestettiin 9.1.1954 Upseerikerholla, jolla oli tuolloin tilat pienessä ruokasalissa.
Eversti Reijo Piira kertoo tavanneensa 1980-luvun alussa everstiluutnantti Aimo Verasen, joka oli kertonut patsaan hankintojen taustoista. Veranen oli kertonut käsikranaatin pelastaneen sodassa hänen henkensä kolme kertaa. Kaksi kertaa hän oli saanut tuhottua vihollisen heittämällään kranaatilla ja kerran vihollisen heittämä poteron pohjalle heitetty kranaatti jäi suutariksi. Tästä hän sai aiheen käsikranaattia heittävästä suomalaisesta soturista. Kun hänellä oli yhteyksiä kuvanveistäjä Jyrki Sailoon, asia lähti nopeasti etenemään.
Taistelija-patsas oli Taistelukoulun Upseerikerhon palkitsemisesine. Terrakotasta valmistettuja patsaita jaettiin yhteensä 47 kappaletta, joista 44 poissiirtyville kerhon jäsenille ja 3 yhteistyökumppaneille. Kabinetissa on esillä alkuperäinen pronssinen patsas.
Puinen karhupatsas
Koivusta veistetty karhupatsas toimi Upseeri- ja Aliupseerikerhojen välisenä kiertopalkintona vuosina 1955-1958. Kilpailulajeina oli 4×5 km:n hiihto ja 4×50 m:n uinti. Kolmen peräkkäisen voiton jälkeen veistos sai vuonna 1958 pysyvän paikan Aliupseerikerholta.
Suojeluskuntain Päällystökoulun kilpi
Puusta tehty, muotoiltu suojeluskuntain käsivarsikilpi, jossa sinisellä pohjalla valkoinen S-kirjain, jonka päällä kolme tyyliteltyä vihreää havunoksaa. Käsivarsikilpeä reunustaa kullattu reunus.
Kilpi oli osa Norjan kuningas Haakon VII vierailuun liittyvää portin koristusta. Kilpi on nähtävästi tehty vain 4.6.1928 tapahtunutta vierailua varten, sillä kilpeä ei ole näkynyt missään muussa yhteydessä. Kilpi löytyi 1990-luvun alussa Tallinmäen tallin vintillä olleiden romujen seasta. Kilpi sijoitettiin Perinnetiloihin ja nykyään se on esillä Perinnekabinetissa.
Öljyvärimaalaus, Lauri Malmberg
Taiteilija Eric Wasströmin öljyvärimaalaus, joka esittää Suojeluskuntain ylipäällikköä Lauri Malmbergia. Maalaus on valmistunut 1923.
Taulu on Sotamuseon omaisuutta. Taulu oli aikaisemmin esillä Perinnetiloissa
Kimmo Pälikön maalaus Taistelukoulusta
Taistelukoulun Tuusulaan tulosta tuli 1989 kuluneeksi 40 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Tuusulan kunta päätti lahjoittaa Taistelukoululle koulun aluetta esittävän taiteilija Kimmo Pälikön maalauksen.
Taideteos lahjoitettiin Taistelukoululle 7.11.1989 järjestettyjen juhlien yhteydessä. Alkuperäisteos sijoitettiin Upseerikerhon eteistilaan, josta se Upseerikerhon toiminnan päättyessä siirrettiin kabinettiin, joka on sisustettu Taistelukoulun värien mukaan.
Taulusta valmistettiin 250 kpl serigrafiapainosta. Taulua on luovutettu lahjana poislähtevälle henkilökunnalle sekä myyty taiteilijan liikkeessä.
Kimmo Pälikön maalaus Kadettikoulusta
Serigrafiapainos 6/250 Kimmo Pälikön tekemästä Kadettikoulun päärakennuksen maalauksesta. Kadettikurssi 51 lahjoitti taulun Taistelukoulun Perinneyhdistykselle 10.10.2002.
Kimmo Pälikön Mannerheimin ratsastajapatsaasta
Serigrafiapainos 2/195 Kimmo Pälikön tekemästä Mannerheimin ratsastajapatsaan maalauksesta. Taistelukoulu sai taulun lahjoituksena 7.11.1989.
